Me allekirjoittaneet olemme osallistuneet tiiviisti Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä käynnistämään korkeakouluvision valmisteluun. Keskustelun perusteella vision tavoitteiksi ovat nousemassa erityisesti koulutustason nosto, koulutusjärjestelmän joustavuus, resurssien tehokkaampi käyttö sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisääminen.

”Esitämme, että näiden hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi luomme globaalisti ainutlaatuisen, Suomen korkeakoulujen kansallisen alustamaisen toimintamallin, jossa opiskelija voisi joustavasti hyödyntää korkeakoulujen opintokokonaisuuksia kansallisesti, korkeakoulurajoista ja maantieteen rajoituksista välittämättä. Alustamainen toimintatapa sopii hyvin myös työuran aikaiseen oppimiseen tutkintoja pienempinä osaamiskokonaisuuksina sekä koulutusviennin vahvistamiseen kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Se tukee lisäksi tavoitetta pitää korkeakoulutus saavutettavana ympäri Suomea”, ehdottaa koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson Suomen Ekonomeista.

Korkeakouluvision valmistelun yhteydessä on väläytelty mahdollisuutta yliopisto- ja ammattikorkeakoululait korvaavasta korkeakoululaista. Sillä tavoiteltaisiin erityisesti erilaisia yhteenliittymiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Emme kannata lainsäädäntömuutosta. Haluamme myös ehdottomasti pitää kiinni Suomen vahvuudesta tarjota opiskelijoille sekä tieteellisesti että ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja. Lainsäädäntöhankkeen sijaan tarvitsemme uusista, myös digitaalisista, toimintatavoista sopimista ja niiden resursointia.

”SYL kannattaa mallia, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus oppia nykyistä monipuolisemmin koko järjestelmässämme. Korkeakoulujen yhteistyöstä puhutaan juhlapuheissa paljon, mutta usein se toteutuu vain paikallisella tasolla. Opiskelijan kannalta ei ole järkevää, että järjestelmä joustaa vain yksittäisten hankkeiden puitteissa edes korkeakoulun sisällä – varsinkaan, kun samaan aikaan on käynnissä voimakas kehitys korkeakoulujen profiloitumiseksi omille vahvuusalueilleen. Profiloituneiden korkeakoulujen täytyy tehdä aitoa yhteistyötä, jotta opiskelijoiden mahdollisuuksia ei vastaavasti kavenneta”, painottaa yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori Niina Jurva Suomen ylioppilaskuntien liitosta.

Toimintamallin syntyminen edellyttää ennen kaikkea muutosta tapaan jakaa resursseja. Korkeakoulujen nykyiset rahoitusmallit kannustavat lähinnä kilpailemaan kaikessa.

”Rahanjaon pitää jatkossa vahvasti kannustaa tarjoamaan opetusta myös muille kuin korkeakoulun omille tutkinto-opiskelijoille. Tällaisia toimintamalleja on jo olemassa esimerkiksi tekniikan FITech-yhteistyöyliopiston, kauppatieteiden liiketoimintaosaamisen digiopintojen ja ammattikorkeakoulujen eAMK-hankkeen muodossa. Hankkeet ovat hyvä lähtökohta uudelle alustamaiselle toimintatavalle, mutta hankekauden jälkeen niiden jatkomahdollisuudet riippuvat siitä, miten toimintatapa tunnustetaan rahanjaossa”, huomauttaa koulutuspolitiikan asiantuntija Piritta Jokelainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista.

Allekirjoittaneet korostavat, että kyseessä ei ole vielä valmis malli vaan pikemminkin syöte korkeakouluvisio-keskusteluun. “Haluamme haastaa korkeakoulujen toimijat ja sidosryhmät keskusteluun tällaisen mallin mahdollisuuksista ja sitä tukevasta rahoituksesta ja muusta ohjauksesta.”

”Suomi on globaaleilla koulutusmarkkinoilla pieni tekijä, mutta voimme olla itseämme suurempi, jos ymmärrämme resurssimme kokonaisuutena. Suomen korkeakoulu -toimintatapa olisi korkeakouluvisio, joka perustuu vaikuttavaan resurssien käyttöön ja olisi näin ollen etu sekä oppijoillemme että Suomen kilpailukyvylle”, allekirjoittaneet summaavat.

Lisätietoja:

Suvi Eriksson, koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Ekonomit, 040 848 8935, @SuviEriksson

Niina Jurva, yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori, Suomen ylioppilaskuntien liitto, 041 515 2230, @NiinaJurva

Piritta Jokelainen, Koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, YKA 010 231 0358, @PirittaJ