Suomen koulutuksen ja osaamisen tasosta on puhuttu paljon. Erityisen paljon kiinnostanut maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistuloksien erot verrattuna kantaväestön lapsiin. Vaikka erojen syyt liittyvät sosioekonomiseen taustaan, kohdistuvat katseet lapsiin, jotka käyvät suomi toisena kielenä -opintoja (S2). Hyvä esimerkki on Ylen laatima koulukone, jossa yhtenä päätekijänä on S2-oppilaiden osuus kouluissa. Koulukoneen tarkoituksena oli konkretisoida peruskoulujen eriytymistä eikä maahanmuuton vaikutuksista saa hyssytellä. Toisin koulukone vaarantaa monien lasten yksityisyyttä ja vahvistaa koulushoppailua.
Oppimiseroilla on suuria vaikutuksia siihen, ketkä hakevat korkeakouluopintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2021) selvityksen mukaan Suomessa korkeakouluopiskelijoista 4,7 % ovat maahanmuuttajataustaisia. Verrokkimaassamme Ruotsissa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on 22 %. Suomessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden aliedustus korkeakouluissa kielii peruskoulun kyvyttömyydestä yhdenvertaisesti tarjota mahdollisuuksia hakeutua korkeakouluihin.
Koulutuksen yhdenvertaisen mahdollisuuksien esteet
Lasten sijoittaminen S2-opetukseen on usein epäjohdonmukaista. Oppilaita saatetaan etnisen taustan tai muun äidinkielen perusteella siirtää S2-tunneille, vaikka suomen kielen taidot olisivat riittävät. S2-opetus on tarpeellista heille, jotka suomen kielen perusteiden vahvistamista tarvitsee, mutta S2-opetukseen loukkuun jääminen ei vahvista teksti- ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat välttämättömiä korkeakouluopinnoissa. Riittävän suomen kielen taidon tunnistamiseen tulee olla selkeät kriteerit, jotta kaikilla oppilailla olisi peruskoulun jälkeen riittävät akateemiset valmiudet.
Suomi toisena kielenä -opintojen lisäksi koulutuksen nivelvaiheet ovat erityisessä asemassa koulutuspolkujen eriytymiseen. Opinto-ohjaajien ennakkoluulot ja käsitykset siitä, mikä koulutus on sopiva, vaikuttavat monien maahanmuuttajataustaisten tulevaisuuden päätöksiin. Karvin (2019) selvityksen mukaan opinto-ohjauksessa on suuria haasteita tunnistaa maahanmuuttajataustaisten todellisia mahdollisuuksia hakeutua korkeakoulutuksen piiriin. Erityisesti maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan herkästi lähihoitajan uralle.
Koulutuspolkujen yhdenvertaistaminen edellyttää rakenteellisiä muutoksia
Valtiolla on tavoitteena korkeasti kouluttaa ikäluokasta 50 %. Kyseinen joukko on moninainen ja vaatii kaikilla koulutusasteilla mittavia muutoksia. Tavoitteen toteuttamisen keskiössä tulee olla koulutuksen rahoituksen vahvistaminen sekä koulutuksen saavutettavuuden parantaminen. Yliopistot ovat tehneet omakohtaiset saavutettavuussuunnitelmat, joiden tavoitteena on toimintatavoilla vahvistaa aliedustettujen ryhmien mahdollisuuksia päästä korkeakoulutukseen. Saavutettavuuden toteuttamiseen tulee saada riittävästi tukea ja rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Suunnitelmat yksinään eivät muuta korkeakouluja saavutettavammaksi, mutta tavoitteet ovat alku yhdenvertaisemmalle koulutuspolulle.
Saavutettavuuden parantamiseen kuuluu esimerkiksi rasismin ehkäiseminen kaikilla koulutusasteilla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan afrikkalaistaustaiset kokevat rasismia varhaiskasvatuksesta lähtien. Korkeasti kouluttautuminen Suomessa ei houkuttele, jos joutuu jatkuvasti kamppailemaan syrjinnän ja rasismin kanssa. Korkeakouluilla tulee olla yhteiset säännöt siitä, miten yhdenvertaista ilmapiiriä edistetään ja kuinka rasistiseen käytökseen puututaan.
Maahanmuuttajataustaisten aliedustus ei johdu yksilöiden kyvyistä vaan koulutuksessa esiintyvästä piilevästä rasismista sekä perheen sosioekonomisesta asemasta. Aliedustusta korkeakouluissa esiintyy myös muissa etnisen vähemmistön ryhmissä, kuten Suomen romanien kohdalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtakunnallisessa saavutettavuussuunnitelmassaan ehdottanut aliedustuksen korjaamiseksi kiintiöitä heikommassa asemassa oleville vähemmistöryhmille. Ehdotusta tosin haastaa muun muassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös lopettaa Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan opiskelijavalinnassa käytetyt sukupuolikiintiöt. Lautakunnan mukaan kiintiöt ovat tasa-arvolain vastaisia. Päätöksestä huolimatta kiintiöiden soveltuvuuden selvittämistä aliedustettujen etnisten ryhmien kohdalla voisi harkita.
