Koulutusleikkaukset ovat todellisia, tulevaisuus vaatii panostuksia!

Keskustelu koulutusleikkauksista on käynyt vilkkaana värittäen sekä hallitus- että oppositiopolitiikkaa koko vaalikauden ajan. Syytöksiä ja puolustelua leikkauksen luvuista ja suurudesta on esitetty puolin ja toisin. Varmaa on kuitenkin se, että leikkaukset ovat osuneet kovalla kädellä opiskelijoihin sekä korkeakouluihin. Siksi halusimme Suomen ylioppilaskuntien liitossa istua rauhassa alas ja teettää Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksella selvityksen siitä, paljonko yliopistoilta sekä opintorahasta on leikattu kuluneen kahden vaalikauden aikana. Kun keskustellaan koulutuksesta – erityisesti vaalien alla – on tärkeää puhua oikeista asioista ja oikeista luvuista.

Tutkimuksessa selvitettiin mm. vuosien 2011–2019 valtionrahoitus yliopistojen toimintaan, opintorahamenot ja opintolainamenot sekä yliopistosektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tulokset ovat mielenkiintoisia.

Leikkaukset ovat todellisia ja näkyvät yliopistojen perusrahoituksessa ja tutkimusrahoituksessa. Erilaisilla menoleikkauksilla on myös yhteisvaikutuksia korkeakoulujen ja opiskelijoiden arkeen, kun niukkuutta on tarjolla kaikkialla. Yliopistoilla on oikeastaan vain kaksi asiaa, josta ne voivat oikeasti säästää ja joihin leikkaukset tosiasiallisesti kohdentuvat: tilat ja henkilöstö. Yliopistoissa onkin tiivistetty tiloja ja osassa vähennetty henkilöstöä eri keinoin. Molemmat näkyvät hyvin voimakkaasti opiskelun ja opetuksen arjessa esimerkiksi ohjauksen puutteena, hitautena ja tilojen ahtautena.

Kun katsotaan yliopistojen valtionrahoitusta indeksikorjattuna, se on laskenut 2000-luvun alun tasolle. Nykyinen hallitus leikkasi kaudella 2016–2019 yliopistojen perusrahoitusta valtion budjetin tasolla noin 140 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi yliopistojen indeksikorotus jäädytettiin kokonaan vuosiksi 2016–2019. Tästä on aiheutunut yliopistolle laskennallisesti satojen miljoonien rahoitusvaje. Rahoitus supistui 7,4 prosenttia, mikä on kohdellut eri yliopistoja eri tavoin ja joitakin rankemmin kuin toisia.

Kuvio 1. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan vuosina 2011–2019.

Vuosien 2011–2017 tiedot ovat valtion talousarvioesitysten tilinpäätöstietoja ja vuosien 2018–2019 tiedot ovat talousarvioita. Perusrahoituksen määrä on esitetty miljoonissa euroissa. Luvut sisältävät Kansalliskirjaston, harjoittelukoulut, yliopistojen lisärahoituksen ja ALV-kompensaatiot. Käytetty momentti: 50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v). Lähde: valtion talousarvioesitykset.

 

Leikkaukset näkyvät yliopistojen perusrahoituksessa ja tutkimusrahoituksessa. Täydentävän rahoituksen merkitys on korostunut myös yliopistojen varsinaisen toiminnan rahoituksessa. Yksityisen sektorin osuus rahoituksesta on kuitenkin edelleen pieni.

Tutkimukseen suunnattu rahoitus on pienentynyt, monikanavaistunut ja kilpailu rahasta on lisääntynyt. Tutkimusrahoitus on edelleen pääosin kotimaista tutkimusrahoitusta, ja kilpailu myös ulkomaisesta rahasta on kovaa. Suomen akatemian ja Business Finlandin (ent. Tekes) roolit rahoittajana korostuvat. Business Finlandin myöntövaltuuksia leikattiin hallituskauden alussa 129 miljoonalla eurolla ja lisättiin budjettiriihessä 69 miljoonalla. Akatemian myöntövaltuuksia on hieman nostettu nykyisen hallituskauden lopulla.

Yliopistojen koulutusleikkausten viimeinen taso ovat leikkaukset opintotuesta. Opintotuesta leikkaaminen näkyy selvityksessä niin opintorahan osuuden pienentymisenä kuin opintolainan kulujen kasvuna. Vuonna 2014 käyttöön otettu opintolainahyvitys nostaa tasaisesti lainan kustannuksia, kun ensimmäiset hyvityksen piirissä olevat opiskelijat ovat valmistuneet. Ennen vuotta 2014 opiskelijat olivat oikeutettuja opintolainan vähennykseen, mutta sen maksu tapahtui verotuksen kautta eikä näy siten opintotuen menoina.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaleikkausten arvioidaan säästävän valtion menoja noin 90 miljoonaa euroa, kun verrataan vuoden 2016 opintorahan kustannuksia vuoden 2019 talousarvioon. Muutos aiheutuu sekä pienemmästä sosiaaliturvan tasosta että saajamäärän laskusta.

Kuvio 2. Korkea-asteen opintorahamenot

Yksittäisen opiskelijan näkökulmasta muutos on merkittävä: opiskelijan tuloja heikennettiin 86 euroa kuukaudessa, mikä oli neljännes vuoden 2016 tasosta. Tämä summa on pois siitä, mitä opiskelijalla on käytettävissään asumismenojen jälkeen.

Opintotuen saajamäärä on ollut tasaisessa laskussa vuodesta 2005, jolloin opintotukea sai 198 000 opiskelijaa. Käyttöasteeseen vaikuttaa moni tekijä, joista yhtenä merkittävänä voidaan nostaa esille opintotuen käytettävyys. Opiskelijan sosiaaliturva ei mahdollista täysipäiväistä opiskelua, jolloin toimeentuloa joudutaan täydentämään lainalla tai työnteolla. Yli puolet opiskelijoista työskentelee jo nyt opintojensa aikana.

Opintotuen alhainen käyttöaste säästää ehkä opintorahamenoja, mutta yliopistoille se tulee kalliiksi. Rahoitus on vahvasti riippuvainen opinnoissa etenemisestä ja opiskelijoiden tavoiteajassa valmistumisesta. Mitä enemmän opiskelija käyttää aikaansa työntekoon, sitä pidempään hän opiskelee ja sitä vähemmän rahaa yliopisto hänestä saa.

Asiantuntijat kautta linjan ovat todenneet, että Suomen talouskasvu menneiden vuosikymmenten aikana on perustunut korkeaan osaamiseen, eikä korkeakoulutuksesta leikkaamista voida pitää suositeltavana politiikkana Suomen talouskasvun kannalta. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi vuonna 2016 koulutusleikkausten syövän niin tuottavuutta kuin talouskasvuakin. Näin ollen koulutus on nähtävä investointina tulevaisuuteen ja panostukset koulutukseen myös panostuksina tulevaan talouskasvuun.

SYL on kovaan ääneen kritisoinut leikkauksia, koska opiskelijan sosiaaliturva on ollut jo lähtötilanteessa heikoin muihin väestöryhmiin verratessa. Kuluneen kahden vaalikauden toimet ovat osuneet eniten juuri opiskelijoihin.

Koulutuksen tulee olla saavutettavaa kaikille. Opintorahapainotteinen opintotuki on mahdollistanut koulutukseen hakeutumisen sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Nyt opintotukea on viety väärään suuntaan. Onneksi osa puolueista on sovittanutkin opiskelijoita osaksi omaa visiotaan tulevaisuuden sosiaaliturvasta. Korjataan tilanne myös nykyisille opiskelijoille korottamalla heti opintorahan tasoa sadalla eurolla.

Lupauksia on kuultu nyt on ratkaisujen aika.

 

Sanni Lehtinen

SYL:n puheenjohtaja

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.