Kaksi viikkoa sitten Euroopan komissio julkaisi visionsa pitkän aikavälin päästövähennysstrategiasta (Komission virallinen tiedoksianto, Komission tiedote) ja avasi samalla keskustelun eurooppalaisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Komission visiossa esitettiin erilaisia skenaarioita päästövähennyksien toteuttamisella, ja niistä kunnianhimoisimmat pyrkivät rajoittamaan keskimääräisen lämpötilan nousun 1.5 asteeseen ja tekemään EU:sta ilmastoneutraalin 2050 mennessä. Erityisesti näiden kunnianhimoisten skenaarioiden selvittämistä ovat aiemmin vaatineet niin Euroopan parlamentti (Parlamentin päätöslauselma COP24-tapaamisesta) kuin jäsenmaat, Suomi mukaan lukien (EURACTIV: 10 countries demand net-zero emission goal in new EU climate strategy).
Komission kaikissa skenaarioissa energiantuotannon on muututtava radikaalisti: jokaisen tavoitteena on energiantuotannon täydellinen hiilineutraalius. Komission ehdottama tavoite on, että 80 prosenttia EU:n energiantuotannosta olisi peräisin uusiutuvista lähteistä. Uusiutuvien osuuden pitäisi siis noin nelinkertaistua nykyisestä. Samalla EU:n jäsenmaineen pitäisi onnistua parantamaan vähentämään energiankulutusta merkittävästi, parantamaan energiankäytön tehokkuutta sekä tekemään myös liikenteestä selvästi vähähiilisempää.
Nämä muutokset eivät onnistu ilman teknologista kehitystä, uudenlaista osaamista sekä kehitystä tukevia politiikkatoimia. Siirtymä kohti ilmastoneutraalia EU:ta vaatii komission mukaan vuosittaisten investointien kasvattamista noin 175-290 miljardilla, joka ei ole vaatimaton summa. Osan siitä rahoittavat muun muassa Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelma sekä muut unionin rahoituselementit. Näiden ohjelmien budjettien kasvattamista komissio on jo esittänyt, ja samaan päätökseen päätyvät toivottavasti myös jäsenmaat ja parlamentti.
Komission visio tiivistää myös koulutuksen olennaisen roolin ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Tutkimuksen hedelmät pitää pystyä myös jalkauttamaan koulutuksen kautta. Vastuu siitä lankeaa jäsenmaiden harteille, mutta osaaminen ja koulutus on pidettävä mukana myös EU-tason keskusteluissa.
Ilmastonmuutos, koulutus ja osaaminen eivät saa unohtua Euroopan unionin päätöksenteossa. Komission nyt avaama keskustelu tulee varmasti jatkumaan läpi ensi vuoden niin Romanian kuin Suomen EU-puheenjohtajuuskausilla, ja etenkin Suomen kaudella on mahdollisuus lyödä lukkoon Euroopan unionin pitkän aikavälin konkreettisia ilmastotavoitteita. Samalla on myös tärkeää tarkastella jo olemassa olevia tavoitteita ja kiristää niitä entisestään.
Kunnianhimoiset tavoitteet ja pikaiset toimet ovat tarpeen, sillä ilmastonmuutos on sukupolvipoliittinen kriisi. Tulevien sukupolvien yhtäläiset mahdollisuudet nauttia tästä planeetasta on turvattava nyt. Se vaatii konkreettisia muutoksia energiantuotannossa ja -kulutuksessa, jotka eivät onnistu ilman panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Siksi SYL on mukana myös Ilmastoveivi2019 -kampanjassa.
Petteri Heliste,
SYL:n hallituksen jäsen