Kuntavaaliehdokas, oletko opiskelijoiden asialla?

Kuntavaalien varsinaiseen vaalipäivään on enää reilut kaksi viikkoa. Innokkaimmat äänestäjät pääsivät jo eilen painamaan teroitetut kynänsä ennakkoäänestyslipukkeeseen. Vaalikoneet höyryävät ja ehdokkaiden etsintä käy täydellä teholla. Vaalien alla huomio keskittyy erityisesti siihen, kuinka yksittäinen äänestäjä voi löytää itselleen mielekkään ehdokkaan. Toisaalta kysymyksen voi kääntää myös toisin päin: mitä ehdokkaat voivat etsiä äänestäjistä?

Opiskelijat ovat valmistautuneet vaaleihin hyvin. Ylioppilaskuntien kuntavaaliohjelmiin on kirjattu opiskelijoille tärkeimmät kunnallispoliittiset vaikuttamiskohteet. Näitä kohteita ovat erityisesti työllisyyspolitiikka, liikkuminen ja kaupunkisuunnittelu. Näihin teemoihin pureudun tässä tekstissä. Päättäjäkandidaateille suosittelen muistiinpanojen ottamista!

Opiskelijat ovat merkittävä äänestäjäryhmä. Eri puolilla Suomea sijaitsee 13 yliopistoa, joista jokainen on tärkeä toimija alueen elinvoimalle ja tulevaisuudelle. Eniten korkeakouluopiskelijoita on suhteellisesti Vaasassa, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Joensuussa, joissa korkeakouluopiskelijoiden osuus on yli 10 prosenttia väestöstä. Opiskelijat ovat elinvoimaa, dynaamista liikettä, joka pitää kaupungin elossa. Ilman opiskelijoita kaupunki ei hengitä.

Nuoret aikuiset ovat sangen liikkuva ikäluokka. Sitran väestöselvityksestä käy ilmi, että yli seitsemän kymmenestä muutoista oli alle 35-vuotiaiden tekemiä ja vain noin joka neljäs muutto yli 35-vuotiaiden tekemä. Nuoret aikuiset muuttavat opiskelemaan uudelle paikkakunnalle, mutta myös valmistuttuaan muuttavat pois (opiskelu)paikkakunnalta. 

Korkeakoulutettujen muuttoliike kohdistuu erittäin voimakkaasti Uudellemaalle, joka saa suuria muuttovoittoja korkeakoulutetuista. Pääkaupunkiseudulle nuoria vastavalmistuneita aikuisia menettävät eniten suuret opiskelijakaupungit kuten Turku, Tampere ja Jyväskylä. Korkeakoulupaikkakunnalla onkin erittäin tärkeää panostaa työllisyyspolitiikkaan ja kehittää kaupunkia niin, että se tarjoaa riittävästi monipuolisia työmahdollisuuksia vastavalmistuneille.

Pitovoimaa voidaan lisätä jo opintojen aikana luomalla opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitteluun niin kaupungin toimialoilla kuin myös alueen yrityksissä. Moni opiskelija löytää valmistumisen jälkeisen työpaikkansa opintojen aikana suoritetun harjoittelun kautta. Opiskelijoiden voidaan olettaa pysyvän kaupungissa opintojen ajan, mutta valmistumisen jälkeen insentiiviä jäädä samalle paikkakunnalle ei ole ilman koulutusta vastaavaa työtä. 

Työvoimapolitiikan ohella opiskelijoille tärkeää on myös liikennepolitiikka, sillä opiskelijat ovat merkittävä julkisen liikenteen käyttäjäkunta. Opiskelijat myös liikkuvat paljon pyörällä ja jalan. Opiskelijoille yksityisautoilun edistäminen kaupunkien keskustoissa ei ole keskeisin tavoite. Opiskelija suuntaa laukkuostoksille mieluummin julkista liikennettä käyttäen kuin yksityisautolla.

Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen väylien suunnitteleminen opiskelijoita silmällä pitäen onkin osa toimivan kaupungin rakentamista. Yhteydet kampusten, opiskelija-asuntojen ja palveluiden välillä ovat opiskelijoille äärimmäisen arvokkaita. Lisäksi joukkoliikenteen opiskelija-alennus on tärkeä opiskelijoiden liikkuvuuden mahdollistaja.

Liikennepolitiikka nivoutuu yhteen myös laajemmin kaupunkisuunnittelun kautta opiskelijoiden arkeen. Erityisesti opiskelija-asumisen edistäminen vaatii opiskelijamyönteistä kaupunkisuunnittelua. Asumisen kannalta esimeriksi kohtuuhintaiset opiskelija-asunnot lähellä kampuksia sekä parkkinormin höllentäminen ovat keinoja rakentaa aidosti opiskelijaystävällistä kaupunkia. SYL:n hallituksen jäsen Akseli Rouvari avaa blogissaan laajemmin opiskelijoiden asumiseen liittyviä tavoitteita.

Kaikkea edellä mainittua läpileikkaa se, että opiskelijat ovat moninainen joukko. Ei ole olemassa yksinkertaista pakettiratkaisua, joka palvelisi yhtälailla jokaista opiskelijaa. Opiskelijoiden moninaisuus on kaupungin rikkaus ja voimavara. Sen tulevaisuus ja avain menestykseen. Opiskelijoita on syytä kuunnella ja heidän osaamistaan hyödyntää.

Usea suomalainen kaupunki tavoittelee opiskelijaystävällisimmän titteliä, mutta harva on ottanut aidosti askeleita sitä kohden. Kuntavaaleissa on kuitenkin tilaisuus valita ne päättäjät, jotka aidosti haluavat rakentaa opiskelijaystävällistä kaupunkia. Kaupunkia, joka tukee niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeen.

Kuntavaaliehdokas, oletko siis opiskelijoiden asialla?

 

Ville Jäppinen

Hallituksen jäsen

Ville Jäppinen
Hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, kuntavaalit ja ESU

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.