Euroopan parlamentin vaalit odottavat nurkan takana ja jokaisen opiskelijan tulisi huomioida ne. EU-vaaleilla on merkittävästi vaikutusta siihen, miten ja millaista ilmastopolitiikkaa EU:ssa tehdään. EU:n nykyinen vihreän kehityksen ohjelma tähtää siihen, että EU on ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, ja vuoteen 2040 menessä päästöt ovat vähentyneet 90% vuoteen 1990 verrattuna. Samalla pyritään siihen, että talouskasvu erotetaan luonnonvarojen käytöstä. Vaalien tuloksella on merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, koska osa nykyisistä ryhmistä haluaa jopa siirtää ilmastotavoitteita, mikäli he saavat vaalivoiton.
EU:lla on valtaa vaikuttaa kansalliseen ilmastopäätöksentekoon säädöksillään. Säädökset ovat lainsäädäntöä, joka sitoo sellaisenaan jokaista jäsenvaltiota. EU direktiivit ovat sen sijaan tavoitteita, jotka velvoittavat jäsenmaita. Jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus päättää sitä, miten ja millaisella lainsäädännöllä direktiiviä toutetetaan. Säädösesityksen eteneminen lainsäädännöksi vaatii kaikkien kolmen EU:n toimielimen (parlamentti, komissio ja neuvosto) läpikäynnin.
Tulevissa EU-vaaleissa äänestäminen on äärimmäisen tärkeää, sillä parlamenttiin valitut ehdokkaat määrittävät mm. koko EU-alueen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suuntaviivat seuraavaksi viideksi vuodeksi sekä tekevät konkreettisia päätöksiä näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:ssa tehdyt päätökset heijastuvat vahvasti myös Suomen toimiin ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Ilmastoverkosto painottaa, että EU:n tulisi pyrkiä tekemään entistä kunnianhimoisempia päätöksiä mm. ilmastonmuutoksen sekä luontokadon hillitsemiseksi. Tämä on mahdollista vain, mikäli parlamenttiin valitaan ilmasto- ja ympäristöteemat vakavasti ottavia ehdokkaita, joilla on vahva tahtotila viedä EU:ta entistä vihreämpään suuntaan.
Ilmastoteemat ovat jäämässä EU-politiikkaan liittyvässä keskustelussa militarististen teemojen jalkoihin, mikä näkyi esimerkiksi helmikuussa järjestetyssä Münchenin turvallisuuskonferenssissa. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell puhui tilaisuudessa Euroopan kohtaamista geopoliittisista haasteista, joihin hän sisällytti Ukrainan, Gazan ja globaalin etelän tilanteet. Borrell korosti tarvetta EU-maiden vahvoille puolustusjärjestelmille, joilla on potentiaali toimia tarvittaessa myös yhdessä. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen niin ikään puhui EU:n puolustusteollisuuden kehittämisestä ja uuden puoluekomissaarin viran nimittämisestä. Euroopan komissio laati hiljattain ensimmäisen Euroopan puolustusteollisuusstrategian. On nähtävissä, että puolustus- ja turvallisuusteemat hallitsevat tällä hetkellä diskurssia EU:n ympärillä.
SYLin ilmastoverkosto peräänkuuluttaa ilmastoteemojen nostamista etualalle tilanteessa, jossa Euroopan kohtaamat turvallisuusuhat ovat nousseet hallitsevaksi teemaksi poliittisessa keskustelussa. Ilmastokriisi on myös turvallisuusuhka, joka ei katso valtioiden rajoja. Ilmastopolitiikan päätöksillä on vaikutusta myös kaikkiin muihin politiikan osa-alueisiin, esimerkiksi turvallisuus- ja talouspolitiikkaan. Kestävän kehityksen teemat on pidettävä EU:n päätöksenteon keskiössä myös jatkossa, vaikka poliittinen tilanne Euroopassa kokee parhaillaan merkittäviä muutoksia.
Tämän pohjalta SYLin ilmastoverkosto haluaa nostaa esiin kolme teesiä tuleviin EU-vaaleihin liittyen. Teesit ovat kolme tärkeintä pointtia, jotka jokaisen äänestäjän tulisi muistaa seuraavien vaalien aikana!
- Ilmastoverkoston kolme EU-teesiä:
Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei saa jäädä muun poliittisen keskustelun alle, koska ilmastokriisi on turvallisuusuhka. - Kaikessa toiminnassa tulee arvioida vaikutuksia ilmastolle sekä ympäristölle. Ympäristöarvioinnin ja sen tulosten tulee olla velvoittavia päätöksenteossa.
- EU on edelleen todella merkittävä toimielin ilmastopolitiikan suhteen. EU:ssa tehdyt linjaukset vaikuttavat suuresti myös Suomessa tehtäviin päätöksiin ilmasto- ja ympäristöasioissa.
