Joulu lähestyy, ja marras-joulukuussa Suomen kauppoihin toimitetaan myyntiin yli 11 miljoonaa kiloa suklaasta. Tämä tarkoittaa viidesosaa päivittäistavarakaupan koko vuoden makeismyynnistä, ja suklaa on ylivoimaisesti joulun ajan suosituin tuote. Näin joulun alla onkin syytä pohtia hieman tarkemmin suklaan vastuullisuutta sekä ihmisoikeuksien että ympäristön kannalta. Vastailen tässä kysymyksiin, joita minulle esitettiin SYL:in Instagramissa marraskuun lopussa.
Ovatko jotkin joulunajan herkut lähtökohtaisesti eettisempiä kuin toiset?
Toisten tuotteiden tuotannossa on suuremmat ihmisoikeus- ja ympäristöriskit kuin joidenkin toisten. Meidän ei tarvitse kuitenkaan lopettaa suklaansyöntiä tai kahvinjuontia, mutta silloin kun haluamme nauttia näistä herkuista, paras vaihtoehto on valita ne kolmannen osapuolen vastuullisuussertifioituna. On monta syytä, miksi esimerkiksi Reilu kauppa on vastuullisempi vaihtoehto.
Millaiset sertifikaatit ovat luotettavia?
Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Maailmassa on käytössä erilaisia vastuullisuusstandardeja jo yli 170 ja sertifiointeja on eri tuotteille ja raaka-aineille. Sertifiointien kriteerien laadussa on valtavia eroja, myös ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Siksi onkin tärkeä ymmärtää sertifiointien välisiä eroja.
Sertifiointeja vertailtaessa tulisi huomioida ainakin nämä osa-alueet:
- Sertifiointijärjestelmien riippumattomuus, eli kuka omistaa järjestelmän ja mitä intressiryhmiä rahoittajat ja päättäjät edustavat.
- Kriteerien kattavuus ja laatu. Kriteeristöissä on suuria eroja, ja huomiota kannattaa kiinnittää kahteen työelämän oikeuksien kannalta perustavimpaan kysymykseen: ammatillisen järjestäytymisvapauden aktiiviseen edistämiseen sekä elämiseen riittävän palkan vaatimukseen.
- Järjestelmien läpinäkyvyys ja avoimuus, eli onko ulkopuolisilla tahoilla mahdollisuus tarkistaa, mihin kriteereihin sertifiointijärjestelmä perustuu ja miten sen auditointimanuaalit tulkitsevat kriteereitä.
Auditointi- ja sertifiointijärjestelmät ovat tärkeä ja luotettavin (erityisesti kolmannen osapuolen sertifioinnit) työkalu sosiaalisen vastuullisuuden valvonnassa riskimaissa.
Mistä tuotteen vastuullisuudesta saa tietoa?
Pakkauksen sertifikaatti on toistaiseksi paras keino varmistua suklaan eettisyydestä. Tuotteiden pakkauksista saattaa löytyä myös yritysten omista vastuullisuusohjelmista ja -projekteista kertovia logoja. Nämä eivät kuitenkaan vastaa kolmannen osapuolen sertifiointeja, eikä niillä tule pyrkiä korvaamaan uskottavaa valvontaa.
Tietoa eri vastuullisuusjärjestelmistä saattaa löytyä pakkauksen lisäksi myös yrityksen verkkosivuilta. Kuluttajien on kuitenkin voitava erottaa sertifioidut tuotteet ei-sertifioiduista tuotteista, ja siksi tuotepakkaus on tärkein tiedonlähde.
Kannustan kuluttajia suosimaan yleisesti tunnustettuja kolmannen osapuolen sertifiointeja, jotka ovat esimerkiksi sertifiointialan itsevalvontaelimen Iseal Alliancen jäseniä. Eri järjestelmiä voi vertailla muun muassa kansainvälisellä Standard Map -työkalulla. Tarkemmin eri sertifiointien eroihin on perehtynyt myös Finnwatchin raportti Kaalimaan vartijat.
Miten Reilu kauppa varmistaa, että Reilu kauppa -sertifioidut tuotteet ovat aidosti vastuullisia?
Reilun kaupan järjestelmässä on tiukat ja julkiset kriteerit, joilla on tarkoitus kohentaa sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia tuottajamaissa. Kriteerit tuotteille ja tuoteryhmille määrittelee Fairtrade International, ja kriteereitä päivitetään aktiivisesti. Kun kriteereitä uudistetaan, se tehdään yhdessä: konsultoidaan tuottajia, Reilun kaupan kansallisia järjestöjä ja mukana olevia yrityksiä.
Ketjun toimijoilla raaka-aineen viljelijästä lopputuotteen valmistajaan on Reilun kaupan sertifiointi. Reilun kaupan merkillä ostetun tuotteen ostaja voi luottaa siihen, että sertifioitujen raaka-aineiden tuotanto on valvottu Reilun kaupan kriteerien mukaan.
Reilussa kaupassa kauppaa käyvät yritykset ja tuottajat eivät valvo itse itseään, vaan valvonta ja kaupankäynti on selvästi erotettu toisistaan. Reilun kaupan kriteerien valvonnasta vastaa Flocert-yhtiö.
Kaikki tuottajat ja tuotantoketjuun osallistuvat valmistajat tarkastetaan säännöllisesti: isoimmat toimijat vuosittain tai muutaman vuoden välein, ja kaikkein pienimmätkin toimijat ketjun loppupäässä vähintään joka kuudes vuosi. Flocert tekee jokaisesta yrityksestä riskiarvion, jonka perusteella tarkastusten määrä päätetään. Tuotantotapojen lisäksi seurataan Reilun kaupan takuuhinnan ja Reilun kaupan lisien maksua sekä lisien käyttöä. Valvojia kierrätetään niin, ettei sama valvoja tarkasta jatkuvasti samoja tuottajia.
Sertifiointiin liittyvät aina säännölliset ja paikan päällä tapahtuvat auditoinnit, joissa auditoija tarkistaa Reilun kaupan vaatimusten täyttymisen muun muassa dokumenteista, haastattelemalla työntekijöitä ja tarkistamalla Reilun kaupan tilitapahtumien oikeellisuuden.
Reilun kaupan kaakaotuotannon kriteerien saavuttamiseen ja niiden varmistamiseen liittyy tiettyjä haasteita: jäljitettävyys, metsäkato, epäreilut kauppatavat ja lapsityövoiman hyväksikäyttö. Flocertin videolla tarkastaja kertoo, miten nämä haasteet huomioidaan auditoinnissa.
Millaisia ovat tuotannon vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön globaalissa etelässä?
30 viime vuoden aikana maailmanlaajuinen kaakaontuotanto on kaksinkertaistunut, ja lähes kaikki tämä kasvu tulee neljästä Länsi-Afrikan maasta (Norsunluurannikko, Ghana, Kamerun ja Nigeria). Lapsityövoima, metsäkato ja ilmastonmuutos uhkaavat kaakaon tulevaisuutta. Kaakaontuotannossa köyhyys on edelleen jokapäiväistä todellisuutta käytännöllisesti katsoen kaikille länsiafrikkalaisille kaakaonviljelijöille. Esimerkiksi Reilu kauppa pyrkii siihen, että sekä viljelijät että työntekijät saisivat elämiseen riittävät ansiot. Se tarkoittaa, että tuloilla voi kattaa kaikki perheen perustarpeet, ja vähän jää myös säästöön pahan päivän varalle. Reilu kauppa on perustajajäsen kansainvälisessä Global Living Wage Coalition -yhteenliittymässä, jonka parissa määritellään elämiseen riittävien ansioiden määrää ja edistetään niiden saavuttamista. Reilun kaupan kaakaonviljelijöille maksetaan vähintään Reilun kaupan takuuhintaa. Myyntihinnan päälle tulee Reilun kaupan lisä. Vuonna 2019 Reilu kauppa kohotti kaakaon takuuhintaa ja Reilun kaupan lisää 20 prosentilla. Näin tuottajat pääsevät lähemmäksi elämiseen riittävää toimeentuloa ja yhteisöt voivat rakentaa esimerkiksi kouluja.
Monelle naispuoliselle viljelijälle perinteinen kaakaokauppa on vielä epäreilumpaa kuin miehille. Reilu kauppa on laskenut, että he ansaitsevat viidesosan miespuolisten viljelijöiden tuloista. Reilu kauppa vastustaa tätä sukupuolten välistä palkkaeroa ja auttaa naisia yrittämään ja menestymään omilla ehdoillaan.
Kaakaotiloilla lapsityövoiman hyväksikäyttö on edelleen valitettavan yleistä. Maailman kahdessa suurimmassa kaakaopapujen tuottajamaassa Ghanassa ja Norsunluurannikolla työskentelee 2,1 miljoonaa lasta terveyttä tai koulunkäyntiä haittaavissa olosuhteissa. Köyhillä pienviljelijöillä ei usein ole varaa työvoimaan, ja koulukäynnin sijaan lapset työskentelevät perheen tilalla. Kaakaota on perinteisesti viljelty kaskeamalla, ja sademetsää hakataan pois kaakaopuiden tieltä. Reilu kauppa hillitsee metsäkatoa. Kaakao-osuuskuntien on muun muassa kartoitettava metsäkadolle alttiita alueita ja lisättävä viljelijöiden ilmastotietoisuutta. Reilun kaupan kaakaotiloja ohjataan estämään luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja välttämään maaperän köyhtymistä, haitallisten kemikaalien käyttöä ja liiallista vedenkulutusta. Suklaan ja monen muun tuotteen tuotantoon liittyviä ihmisoikeusloukkauksia saataisiin suitsittua paljon, jos meillä olisi vahva yritysvastuulaki. Hallituksemme on ohjelmassaan sitoutunut tähän, ja kampanjoimme juuri nyt asian puolesta. Tule kampanjoimaan kanssamme! #yritysvastuulaki
Jatta Makkula
yhteysvastaava, Reilun kaupan korkeakoulut
Kuva: Christoph KöstlinNorsunluurannikko, ECAKOOG-osuuskunta vuonna 2020
Blogi on julkaistu osana SYL:n ja kahdeksan ylioppilaskunnan Kestävyys kannattaa, kannata kestävyyttä -hanketta. Hanke jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka.
