Maksuton koulutus

Maksuttoman koulutuksen päivää vietetään 30.11.

Maksuton koulutus on suomalaisen koulutusjärjestelmän peruskivi. SYL ja ylioppilaskunnat tekevät työtä, että näin olisi myös jatkossa.

Maksuttoman koulutuksen päivänä juhlitaan koulutuksen maksuttomuutta. Maksuton koulutus on ainoa tapa turvata aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautumiseen. Lukukausimaksujen ja laadun paranemisen välillä ei ole osoitettu olevan minkäänlaista yhteyttä. Suomi tarvitsee ulkopuolisia osaajia, ja maksuton koulutus on heistä kilpailtaessa korvaamaton kilpailuetu.

Olemme julkaisseet tällä sivulla ajatuksia maksuttomasta koulutuksesta juhlistaaksemme maksuttoman koulutuksen päivää:

Mikko Aaltonen

Maksuton koulutus on tärkeää. Se on edellytys tasa-arvoisille mahdollisuuksille koulutukseen varallisuudesta riippumatta. Maksuttomuus oli itselleni yksi edellytyksistä yliopisto-opintoihin ja tutkintoon. Kynnys maksulliseen opiskeluun olisi omalla kohdallani ollut suuri ja opinnot olisivat jääneet huomattavasti lyhyemmiksi jos ne olisivat olleet maksullisia.

Mikko Aaltonen, talouspäällikkö

 

 

Atso Almila

Asiasta innostuneet sukulaiseni mahdollistivat minulle koulunkäynnin ja Sibelius-Akatemian opinnot, kun ne vielä olivat maksullisia. Maksuttomuus, hieno saavutus, on taannut opiskelun oikeuden niillekin, joilla ei hyväntahtoista tukiverkostoa ole – paitsi juhliva Suomi, jota oppineisuus hyödyttää. Kun ulkomailta tulee meille laadukkaita opiskelijoita, he edesauttavat verkostoitumistamme ja globaalia uskottavuuttamme. Ja ostavat elämänsä palvelut meiltä opiskeluaikanaan, jos nopeaa hyötyä ajattelemme. Moni myös jää Suomeen ja tekee tulevaisuudessa tärkeää työtä pienen maamme hyväksi.

Atso Almila, professori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Kari Enqvist

Sataviisikymmentä vuotta sitten suomalaiset kuolivat katovuoden sattuessa nälkään. Samoihin aikoihin perustettiin ensimmäiset kansakoulut. Kaikille avoin ja ilmainen koulutus aina korkeimpiin oppiarvoihin on ollut ponnahduslauta, jonka avulla nykyinen hyvinvointimme on synnytetty.

Kari Enqvist, Kosmologian professori, Helsingin yliopisto

 

Tuula Haatainen

Maksuton koulutus on mahdollistanut matkani kirjaston penkiltä Kuopiosta ehdokkaaksi Suomen merkittävimpään virkaan. Tämä mahdollisuus kuuluu jokaiselle nuorelle Suomessa ja maailmalla.

Tuula Haatainen, Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, Presidentiiehdokas

 

Pekka Haavisto

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna on muisteltu paljon Suomen puolustamista sodissa. Vähemmän on muisteltu aikaa ennen itsenäisyyttä, jolloin Suomelle rakennettiin kansakoululaitos ja omakielinen yliopisto, koulutus, kulttuuri ja tiede. Ilman näitä Suomea ei olisi. Myös Suomen seuraavat sata vuotta on rakennettava sivistykselle, koulutukselle ja osaamiselle. Kaikkien tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella ja maksuton koulutus on tässä peruskivi.

Pekka Haavisto, Kansanedustaja, Presidenttiehdokas

Inari Harjuniemi

Vihamielisyys, sodat ja ennakkoluulot syntyvät ihmismielissä. Maksuttomalla ja saavutettavalla koulutuksella voimme vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja edistää näiden ongelmien ratkeamista.

 

Inari Harjuniemi, TYYn hallituksen varapuheenjohtaja 2017, psykologian opiskelija

 

Mari Hatavara

Opiskelu yhteiskunnallisena sijoituksena

Tämä tarina perustuu tositapahtumille. Tapahtumat on kertomuksessa muokattu opettavaisten kirjoitusten retorisen perinteen mukaisesti vastakohtapareiksi ja kärjistyksiksi.

Opetin Amerikan Yhdysvalloissa keskitason yliopistossa 2000-luvun alussa. Yksi lahjakkaimmista ja ahkerimmista opiskelijoistani oli L, joka suoritti kurssinsa vähän keskitasoa paremmin arvosanoin. Hän teki opintoja työnantajansa (ison rautakauppaketjun) sponsoroimana ja työn ohessa. Aikaa lepoon ei ollut, joten hän joi jatkuvasti vahvaa kahvia pysyäkseen hereillä ja pystyäkseen osallistumaan opetukseen. Tavoitteena oli täyttää stipendiohjelman minimivaatimukset opintomenestyksestä, jolloin neljän vuoden täysiaikaisen työskentelyn ja opiskelun yhdistäminen tuottaisi tutkinnon ja toivon paremmasta tulevaisuudesta.

Kurssin heikoimpiin oppilaisiin taas kuului S, joka ei suurista puheistaan huolimatta tuntunut motivoituvan työskentelemään oppimisensa eteen. Ensimmäisen kurssin opiskelijapalaute auttoi minua ymmärtämään hänen ajatteluaan: ”people need to be pushed to the highest level of excellence,” hän kirjoitti. S:n varakkaat vanhemmat maksoivat huomattavia summia hänen koulutuksestaan, joten minun olisi palkattuna apulaisena pitänyt puskea hänet huippusuorituksiin.

Keskustelua koulutuksen maksullisuudesta käydään usein talouselämän ja erityisesti sijoittamisen käsittein. Niitä käyttääkseni väitän, ettei L tai S kumpikaan saanut kovin hyvää tuottoa sijoitukselleen yliopisto-opintoihinsa. L sijoitti valtavan määrän työtä ja pystyi lahjakkuudestaan huolimatta tavoittelemaan korkeintaan perustutkintoa hyvillä arvosanoilla. Taitojen ja osaamisen puolesta suositeltavat jatko-opinnot pysyivät taloudellisesti saavuttamattomissa. S käytti syntymässään saamaansa pääomaa: varakkaat vanhemmat sijoittivat ison määrän rahaa, jolla S sai perustutkinnon keskinkertaisilla arvosanoilla osaamistavoitteet juuri ja juuri saavuttaen.

Entä amerikkalainen yhteiskunta? Se ei sijoittanut paljon: kyseisen yliopiston menoista vain vähän yli kymmenesosa tulee osavaltiolta. Toisaalta yhteiskunta ei myöskään saanut kovin paljon, kun oppimistulokset jäivät vaatimattomiksi. Maksuton koulutus olisi tarjonnut L:lle ja S:lle tilanteen, jossa sijoitus ja tuotto toimivat samalla logiikalla: opiskelu eri muodoissaan – lukeminen, keskustelu, pohtiminen, kirjoittaminen – tuottaisi taitoja, osaamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia samassa suhteessa. Yliopistot kerryttäisivät lisäarvoa tehokkaimmin tämän yksinkertaisen mekanismin toimiessa, kunkin opiskelijan kasvaessa palvelemaan yhteiskuntaa kykyjensä mukaan.

Mari Hatavara, Suomen kirjallisuuden professori, Tampereen yliopisto

Heidi Hautala

Maksuton koulutus on 100-vuotiaan Suomen hienoimpia saavutuksia. On pystyttävä luomaan edellytyksiä todelliselle tasa-arvolle tilanteessa, jossa vanhempien varallisuus ja koulutustaso vaikuttavat erityisesti korkeampaan koulutukseen hakeutumiseen.

Heidi Hautala, europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja

Helka-Liisa Hentilä

Veronmaksajana kannan mieluusti korteni kekoon, että maallamme on myös tulevaisuudessa mahdollisuus ylläpitää ja kehittää laadukasta koulutusjärjestelmää, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

Helka-Liisa Hentilä, koulutusrehtori, Oulun yliopisto

 

 

 

Liisa Hyssälä
Kuva: Miikka Pirinen

Menin 6-vuotiaana Iin Kauppilan kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Meitä oli paljon! Pihat olivat täynnä lapsia! Koulua käytiin kahdessa vuorossa. Pimeää oli aamuvuorossa ja pimeää iltavuorosta koulusta palatessa. Vasta nyt, kun omat lapsenlapset ovat koululaisia, ajattelen että eikö pelottanut täyspimeä ja kylmä matka yksin? Jos pelotti, puristin uutta harmaata koululaukkua, joka oli suojasäällä niin letkeä että siitä sai muotoiltua mieleisensä ja pakkasella täysi koppura. Suurten ikäluokkien karastuneisuus, mikä kehittyi ilman päivähoitoa ja esikouluakin,  on omaa luokkaansa; sen voimalla on hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettu. Paljon valoa on tullut kylmän ja pimeän jälkeen! Sen hehku kantaa;  uusia uria tehden.

Liisa Hyssälä, Sitran vanhempi neuvonantaja, Oulun yliopiston hallituksen vpj

Kaarle Hämeri

Kaikki suomalaiset saavat itselleen mahdollisuuden kouluttautua korkeimmille tasoille saakka. Maksuton koulutus edistää jokaisen tavoitteita hyvään ja menestyksekkääseen elämään, sivistykseen ja henkiseen pääomaan. Lisäksi se on Suomen voimavara pyrkimyksissä osaavimmaksi kansakunnaksi.

 

Kaarle Hämeri, Professori, Helsingin yliopiston kansleri

Hannu Jaakkola

Kukaan meistä ei ole oman onnensa seppä, ainakaan yksin. Olemme yhdessä järjestäneet yhteiskuntamme niin, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua maksuttomasti. Tämä antaa jokaiselle tilaa kehittää taitojaan, tietojaan ja itseään eettisenä toimijana. Näin voimme huolehtia toisistamme ja löytää tapoja olla toistemme onnen seppiä. Minun mielestäni se on taistelemisen arvoista.

Hannu Jaakkola, Opintotukimies

Sanna Järvelä

Suomalainen maksuton koulu on maailman paras. Minun koulussani ei ollut kiire ja opettajilla oli aina aikaa. Koulussa sain harjoitella monipuolisesti sellaisia taitoja joita elämässä olen tarvinnut – ei pelkästään oppisisältöjä, mutta ilmaisemista, suunnittelua, rohkeutta ja kilpailuakin. Nyt oppimisen tutkimuksen professorina haluan keskittyä siihen, että suomalainen koulu kasvattaa vahvoja oppijoita joilla on hyvä ymmärrys perusasioista – mutta myös taitoa työskennellä yhdessä, oppia ja hyödyntää teknologiaa ja digitaalisuutta läpi koko elämän.

Sanna Järvelä, Professori

 

Hannu Katajamäki

Maksuton koulutus on tehnyt mahdolliseksi Suomen menestyksen. Se on kruununjalokivemme.

Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston emeritusprofessori

 

 

 

 

Matti Johannes Koivu

Suomalaiset keksivät oman tulevaisuutensa 1800-luvun lopussa. He keksivät, että huominen voisi olla parempi kuin tämä päivä. Ilman ilmaista koulutusta tämä historiamme merkittävin keksintö olisi jäänyt syntymättä.

Ilmaisen koulutuksen avulla joku keksii juuri nyt, millainen meidän tulevaisuutemme on vuonna 2017. Ei maailma ole tullut valmiiksi. Tulevaisuus pitää keksiä jatkuvasti uudestaan. Ja siihen tarvitaan ilmaista koulutusta.

Matti Johannes Koivu, Musiikintekijä, historioitsija

Jukka Kopra

Maksuton koulutus tarjoaa tasapuoliset mahdollisuudet kaikille suomalaisille opiskeluun – pidetään siitä kiinni.

Jukka Kopra, kansanedustaja

 

 

 

 

Merja Koskela

Suomi on pieni maa, jolla ei ole varaa jättää käyttämättä sitä lahjakkuuspotentiaalia, jonka hyödyntämisen maksuton koulutus mahdollistaa – maksuton koulutus on tärkeää, koska sen ansiosta jokaisella on mahdollisuus opiskella.

Merja Koskela, Vaasan yliopiston viestintätieteiden professori, Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan inspehtori

 

Miapetra Kumpula-Natri

Maksuton koulutus on rakentanut Suomesta maan, joka se tänään on. Vaikka maa oli sata vuotta sitten köyhä, ymmärrettiin meillä koulutuksen tärkeys. Suomalainen opintie päiväkodista yliopistoon on nyt suuri ylpeydenaihe.

Maksuton koulutus ja riittävä opintotuki tasoittavat köyhistä perheistä tulevien lasten ja nuorten lähtökohtia ja antavat mahdollisuuden jättää köyhyys taakse. Niistä tinkiminen tarkoittaisi epätasa-arvon lisäämistä ja kansakunnan tyhmentämistä. Eläköön maksuton, laadukas koulutus!

Miapetra Kumpula-Natri, Euroopan parlamentin jäsen

 

Merja Kyllönen

Ilman maksutonta koulutusta pienituloisen perheen tytär olisi jäänyt vaille hyvää oppia esimerkiksi fysiikasta – yllättävän monta kertaa vaikkapa termodynamiikan lainalaisuuksilla on ollut käyttöä poliitikon työssä erityisesti energiakysymyksissä.

Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen

 

 

 

Johanna Kärki

”Suomalaisen korkeakoulutuksen periaatteena on ollut maksuttomuus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet. Nyt kuitenkin Suomen kilpailukyvyn parantamisen ja korkeakoulujen rahoitusvajeen paikkaamisen keinoksi on esitetty mahdollisuutta kerätä ulkomaalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.” Näin kirjoitin vuonna 2006 graduni johdannossa. Miten käy tasa-arvoisten mahdollisuuksien nyt kun osa opiskelijoista maksaa opinnoistaan?

Johanna Kärki, VTM

Tommi Lehtonen

Opiskelin Helsingin yliopistossa vuodesta 1986 alkaen. Opiskeluvuosina minusta tuli kolmen ihanan lapsen isä. Opiskelu ja lapsiperheen arki yhdistyivät mutkattomasti. Tämän yhdistelmän edellytyksenä oli se, että suomalainen yliopistokoulutus on maksutonta. Nyt minulla on lisäksi kaksi ihanaa adoptiolasta. Toivon, että hekin saavat aikanaan maksuttoman koulutuksen.

 

Tommi Lehtonen, Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani

Tony Manninen

Vaikka peruskoulun ja lukion oppimäärät menivätkin osaltani väkisin puristaen, niin nykyään osaan arvostaa kaikkia niitä tietoja ja taitoja, joita koulutus on minulle antanut. Olen kiitollinen opinnoistani, koska ilman niitä en olisi tässä. Jos minun olisi pitänyt maksaa omasta opiskelustani, niin tuskin olisin saanut tilaisuutta kouluttautua. Maailma tarvitsee sivistyneisyyttä ja Suomi entistä parempia osaajia. Maksuton koulutus on varmin tapa mahdollistaa parempi huominen.

Tony Manninen, FT, toimitusjohtaja, LudoCraft Oy

Jaakko Mustakallio

Tasa-arvoinen, laadukas koulutus on tavoite ja maksuton koulutus on se väline saavuttaa se.

Jaakko Mustakallio, Vihreiden nuorten puheenjohtaja

 

 

Matias Mäkynen

Maksuton koulutus ja oppivelvollisuus ovat suurimmat yksittäiset syyt Suomen nousulle köyhästä maasta maailman onnistuneimmaksi valtioksi ja siksi niistä on syytä pitää kiinni jatkossakin. Pienenä maana meillä ei ole ollut, eikä ole vastakaan varaa hukata kenenkään potentiaalia. Siksi jokaisen on voitavat kouluttautua taustastaan riippumatta.

Matias Mäkynen, SDP:n Pohjanmaan piirin puheenjohtaja

Mike Nelson

Education: a right or a privilege?

I grew up at a time when all education was free – from primary school to university. I am eternally grateful for the opportunities I was given that have now been denied young people in the UK. The whole of my life has been shaped by that education and the possibilities it gave me and the freedom from debt. As parents we usually wish three main things for our children: health, happiness and a good education. These three elements should be equally shared by all, not just by those who can afford it.

Mike Nelson, Director, University of Turku Centre for Language and Communication Studies

Kyösti Oikarinen

Olen sitä sukupolvea, jossa sosiaalinen nousu pienviljelijäperheen 7. lapsesta yliopiston professoriksi mahdollistui kun tasa-arvoinen ja kohtuuhintainen koulutus tuli mahdolliseksi koko maassa. Vaikka kouluni alkuaikoina oli vielä yksityiset keskikoulut ja lukiot,  oli jo tuolloin järjestelmä jolla vähävaraisten perheiden lapset saivat maksuttoman opetuksen. Omassa perheessä koulukyydit olivat suurin kuluerä vaikka koulukirjat ja ruokailu oli maksutonta. Tasa-arvoinen, koko maan kattava koulujärjestelmä on elintasomme taustalla kun kaikki ovat saaneet lähes saman mahdollisuuden. Koulu on ollut myös siinä tasa-arvoinen, että koululuokissa ei kyselty sen perään, miten varakkaita vanhemmat olivat, ei ainakaan Muhoksella.

Kyösti Oikarinen, Professori, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Oulu

Jouni Ovaska

”Lompakon paksuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.”

Tämä suomalaisen sivistyksen periaate on ohjannut koulutuspolitiikkaamme pitkään, ja sen tulee tehdä niin jatkossakin. Annetaan jokaiselle mahdollisuus kasvaa ja kehittää itseään kykyjensä mukaan, tuetaan tarvittaessa. Laadukas ja maksuton koulutus on menestyksemme tae.
Jouni Ovaska
luokanopettaja, puoluesihteeri
Heidi Partti

Maksuton koulu on myös kaikille avoin kulttuurilaitos. Sen tarjoama taide- ja kulttuurikasvatus on osa laaja-alaista sivistystä. Maksuton koulu on osaltaan ollut luomassa hyvinvointivaltiota, jossa kulttuurinen pääoma ei ole harvojen etuoikeus. Koulun taidekasvatuksellinen toiminta tarjoaa oppilaille tasa-arvoiset mahdollisuudet luovaan ilmaisuun, vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen osallisuuteen sekä keinoja edistää hyvinvointia yhteiskunnassa taiteen avulla.

Heidi Partti, musiikkikasvatuksen tutkija, Taideyliopisto

Sirpa Pietikäinen

Maksuton korkeatasoinen koulutus kaikille on paras investointi, joka ei käyttämällä kulu vaan kasvaa.

Sirpa Pietikäinen,Euroopan parlamentin jäsen

 

 

Elina Pirjatanniemi

Den avgiftsfria utbildningen blev startskottet för min akademiska karriär. Samhället trodde på mig och

investerade i mig, vilket jag är enormt tacksam för. Mina drömmar förverkligades.

Elina Pirjatanniemi, Professor, Föreståndare för Institutet för mänskliga rättigheter vid Åbo Akademi

 

 

Juho Pulkka

Maksuton koulutus on arvo itsessään. Emme kansakuntana olisi voineet saavuttaa vastaavaa koulutustasoa, mikäli kaikilla ei olisi ollut varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua aina korkeakoulussa asti.

Juho Pulkka, YTM, Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

 

 

Anuraj Rajendraprakash

Free access to education means equality of opportunity. Some people will use it gain useful skills while others will squander this opportunity away. The responsibility then lies on the individual to make use of this good opportunity.

Anuraj Rajendraprakash, Student, The University of Oulu

 

 

 

Alf Rehn

Avgiftsfri utbildning har varit en garant för lika möjligheter i ett rikt Finland, och är en kritisk del av vårt framgångsrecept.

Alf Rehn, professor

Maria Ruuska

Uskalsin ryhtyä yrittäjäksi pian valmistumisen jälkeen, koska minulla oli vähän opintolainaa. Erinomainen tapa kannustaa Suomen nuorisoa yrittämään ja luomaan työpaikkoja, on niin tänään kuin eilenkin pitää koulutus maksuttomana. Velkaa ja riskejä ehtii ottaa myöhemmin.

Maria Ruuska, perustaja, tiedeviestintätoimisto Kaskas Media

 

Syksy Räsänen
Maksuttomuus ilmentää sitä, että koulutus on yhteinen hyvä, jota yhteiskunnan kannattaa vaalia, ei vain yksilöllinen hyöty, johon henkilöiden pitäisi itsensä takia sijoittaa.

Syksy Räsänen, yliopistotutkija

 

 

 

Timo Saranpää

Maksuton koulutus kertoo yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta. Koulutuksen maksuttomuus antaa kaikille mahdollisuuden ja luo myös Suomen mahdollisuudet menestyä, kun kaikkien kyvyt saadaan käyttöön. Suomen menestystarina on samalla maksuttoman koulutuksen menestystarina. Onnea 100-vuotias Suomi!

Timo Saranpää, Suomen Ekonomiliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kuraattori

 

 

Hanna Sarkkinen

Maksuton ja laadukas koulutus on yksi Suomen menestyksen kulmakivistä ja yhteiskunnallisen tasa-arvon tärkeä tekijä. Ilman maksutonta koulutusta minäkään tuskin olisin voinut kouluttautua ja minusta tuskin olisi tullut kansanedustajaa. Olen loputtoman kiitollinen suomalaiselle yhteiskunnalle ja koulutusjärjestelmälle siitä, että olen saanut opiskella ja kehittää itseäni.

Hanna Sarkkinen, FM, Kansanedustaja

 

 

Petri Sarvamaa

Maksuton ja korkeatasoinen koulutus on Suomen kruununjalokivi, johon maamme demokratia ja hyvinvointi nojaavat. Kansakunnan rakentaminen ja tulevaisuuden taitojen oppiminen jatkuvat yhä edelleen suomalaisissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa joka päivä.

Petri Sarvamaa, Europarlamentaarikko

 

Hannu Takkula

Suomalainen laadukas ja maksuton koulutusjärjestelmä on vahvin brändimme maailmalla. Emme olisi nousseet agraariyhteiskunnasta maailman kärkeen ilman maksutonta koulutusta. Satavuotias Suomi pysyy maailman huipulla vain panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen myös jatkossa.

Hannu Takkula, Euroopan parlamentin jäsen, kasvatustieteen tohtori

 

 

Jussi Tapani

Maksuton koulutus ei ole oikotie onneen, mutta se on tasa-arvoisen yhteiskunnan välttämätön rakennusaine.

Jussi Tapani, dekaani, rikosoikeuden professori

 

 

 

 

Tuukka Tomperi
Kuva: Outi Törnblom

Kasvavan ihmisen tulevaisuudenkuviin vaikuttaa perheen ohella etenkin kaksi asiaa: millaiseen viiteryhmään hän nuoruusiässään sattuu päätymään ja millaista kannatusta hän saa kouluttautumiseen ja sivistymiseen. Näissä asioissa kouluyhteisöillä ja oppilaitoksilla on keskeinen merkitys.

Olen itse ollut tässä suhteessa hyvin onnekas. Vaikken ole varakkaasta perheestä, sivistystä arvostettiin kotona, ja sain myös tilaisuuden opiskella kouluissa, joissa kannustettiin jatkamaan opintoja niin pitkälle kuin kyvyt ja into riittävät. Minulle yliopisto-opintoihin ja tohtorintutkintoon eteneminen on ollut mahdollista sen ansiosta, että korkeimmatkin opinnot ovat Suomessa maksuttomia.

Asetelma ei silti ole täysin tasavertainen, sillä opintoihin tarvitaan digiajassa lisääntyvästi rahaa ilman lukukausimaksujakin ja opintotuki on jäänyt jälkeen elinkustannusten noususta. On päättäväisesti puolustettava koulutuksen maksuttomuutta ja vaadittava poliitikoilta opiskelijoiden perusturvan riittävää tasoa.

John Deweyn mukaan demokratian mittapuuna on se, miten yhteiskunta onnistuu tukemaan ja avartamaan kaikkien yksilöiden mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kasvuun. Pienessä maassa tämä on ainoa kestävä reitti oikeudenmukaisen valtion ja vahvan kansantalouden rakentamiseen.

Tuukka Tomperi, KT, FM, tutkija, kasvatustiede, Tampereen yliopisto

Ari Torniainen

Maksuton koulutus on mahdollistanut sen, että Suomi ja suomalaiset ovat maailman huippua monella alalla.

Ari Torniainen, Kansanedustaja

 

 

 

 

Thomas Wilhelmsson

Tasa-arvoinen ja maksuton koulutus on hyvinvointivaltiomme kulmakiviä.

Thomas Wilhelmsson, kansleri (emeritus)