Pitkään valmisteltu ja odotettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistus ulottuu nyt koskemaan myös korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa. Hallituksen linjaukset jättävät opiskelijajärjestöjen edustajille sekä vankkumattomille opiskeluterveydenhuollon puolustajille positiiviset tunteet. Lainsäädännöllisesti YTHS:n asemaa tullaan vahvistamaan, mutta toisaalta moni kysymys on vielä YTHS:n tulevaisuuden osalta auki. Nämä kysymykset tullaan ratkaisemaan tarkemmassa lainsäädäntötyössä, toivottavasti ensi keväänä.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) sekä Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ovat hyvässä yhteistyössä tehneet pitkään töitä laadukkaamman opiskeluterveydenhuollon sekä YTHS:n laajentamisen ja aseman turvaamisen puolesta. Matkan varrella on koettu kaikenlaista. YTHS:n amk-kokeilun (2011–2014) tulokset osoittivat yksiselitteisesti YTHS:n toimivuuden. YTHS:n asemaa on myös keskusteluissa kyseenalaistettu, mutta onneksi opiskelijoiden opiskelukyvyn ja tulevaisuuden työkyvyn turvaaminen YTHS:n toimesta on saanut puolustajia laajasti kansalais- ja työmarkkinajärjestökentällä sekä päättäjien parissa. Suuri kiitos kaikille siitä!
Opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä kaikilla korkeakouluopiskelijoilla toimii siis jatkossa, todennäköisesti vuodesta 2019 alkaen, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Tätä uudistusta on toivottu ja odotettu pitkään. On hienoa, että toimiva järjestelmä saadaan vihdoin ulottumaan kaikille korkeakouluopiskelijoille. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut tulevat paranemaan merkittävästi. Totta kai tämä suuri muutos tarkoittaa YTHS:lle myös sitä, että seuraavista vuosista on tulossa työntäyteiset – toiminnan laajentaminen vaatii runsaasti lisää rahoitusta, toimitiloja, työntekijöitä ja hallinnon uudistamista. YTHS:n lainsäädännöllisen aseman selkiintyminen on kuitenkin ollut opiskelijajärjestöjen toiveissa, ja nyt se tulee siis tapahtumaan.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluvalikoiman lähtökohtana tulee olla YTHS:n nykyinen palveluvalikoima, mutta sitä tulee kehittää edelleen opiskelijoiden erityisesti opiskeluyhteisöönsä liittyvien tarpeiden mukaisesti. YTHS tarjoaisi tulevaisuudessa siis perusterveydenhuollon ja valinnanvapauslainsäädännön tarkoittaman laajennetun perustason tietyt palvelut eli yleisterveydenhuollon palveluita, suun terveydenhuollon sekä erikoistason palveluita kuten gynekologi-, ihotautien- ja mielenterveyspalveluita.
Korkeakouluopiskelijat valitsevat tulevaisuudessa YTHS:n lisäksi oman suoran valinnan perustason palvelujen tuottajan kuten koko muukin väestö, aivan yhdenvertaisesti. Opiskelijan asiakkuus YTHS:ssä voitaneen maan hallituksen mukaan ottaa huomioon siten, että suoran valinnan palvelun tuottajan korvaus olisi alempi korkeakouluopiskelijoiden osalta. Olisi kuitenkin näissä puitteissa järkevää, että lakisääteisessä asemassa toimiva YTHS ei kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi voisi sote-markkinoilla toimia valinnavapauspalveluiden tuottajana. Opiskeluterveydenhuollon ja valinnanvapauspalveluiden välisiä palveluketjuja tulee muutoksen myötä kehittää entisestään yhteistyöllä. Näin estetään opiskelijoiden putoaminen palvelujen väliin, mutta myös vähennetään palvelujen mahdollista päällekkäiskäyttöä.
Rahoitusratkaisut ovat Sipilän hallituksen linjauksissa vielä auki. OKM:n rahoituksen poistuminen YTHS:ltä vuosina 2014–2016 on opiskeluterveyden osalta merkinnyt vaikeaa aikaa, kun toimintaa ollaan jouduttu sopeuttamaan rahoituksen pienenemisen myötä. Tällä hetkellä Ylioppilaiden terveydenhuollon nykyiset vuosikustannukset ovatkin noin 37 miljoonaa euroa, joista Kelan kautta rahoitetaan 62 % (23,3 miljoonaa), opiskelijat rahoittavat 23 % (8,6 miljoonaa) ja YTHS:n kanssa sopimuksen tehneet kunnat 14 % (noin 5,2 miljoonaa). Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kustannukset olisivat samalla rahoitusrakenteella YTHS:n toteuttamana noin 35,5 miljoonaa euroa.
Kuntien nykyisin järjestämän amk-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kustannukset ovat STM:n karkean arvion mukaan noin 31,5 miljoonaa euroa. YTHS:n laajentamisen ammattikorkeakouluihin edellyttämä lisärahoitus olisi siis vain noin 4 miljoonaa euroa. Lisäksi laajennuksen käytännön toteutukseen olisi perusteltua osoittaa n. 1,5 miljoonan euron projektirahoitus. Näihin olisi perusteltua varautua osoittamaan rahoitus valtion julkisen talouden suunnitelmassa. Maan hallituksen linjojen mukaan Kelan kautta YTHS:lle tulevan rahoituksen valtionosuus voidaan siirtää YTHS:n rahoitusjärjestelmään. Sairaanhoitovakuutuksesta tuleva osa täytyisi siirtää alentamalla sairaanhoitomaksua ja vähäisesti nostamalla valtion ansiotuloverotusta. Kaikki YTHS:n rahoitusta koskevat muutokset tulee valmistella yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa. YTHS:lle tulee siirtymään lisää resursseja, jotta YTHS voi toteuttaa myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon tulevaisuudessa.
Mikä on sitten opiskelijoiden asema YTHS:n ja opiskeluterveydenhuollon kehittäjänä jatkossa? Epäselvää on vielä, mikä taho tulee keräämään kaikille korkeakouluopiskelijoille yhtä suuren ja pakollisen terveydenhuoltomaksun. Hallitus kuitenkin linjasi, että opiskelijoiden terveydenhuoltomaksusta säädettäisiin perustuslain 81 §:ssä tarkoitetun veroluonteisen maksun kriteerit täyttävä laki. Tärkeää olisi, että ylioppilas- ja opiskelijakunnat toimivat maksun kerääjinä tulevaisuudessa. Se varmistaa, että opiskelijoiden omistajuus sekä mahdollisuudet ohjata YTHS:ä säilyvät. Ylioppilaat ovat vuosikymmeniä kehittäneet opiskeluterveydenhuoltoa edelläkävijäksi ja vaikuttaneet YTHS:n toimintaan päätöksenteossa. Luonnollisesti laajennuksen jälkeen YTHS:n hallintoelimissä on joka tapauksessa opiskelijaedustus, joka on yhtäläinen sekä AMK- että yliopisto-opiskelijoilla.
Hallituksen linjauksen mukaisesti valinnanvapauden ulkopuolella tarjottavat yhteisöterveyden palvelut sekä yksilölliset terveyspalvelut mahdollistavat sen, että opiskeluterveydenhuolto toimii jatkossakin eheänä opiskelijan opiskelukykyä edistävänä kokonaisuutena. Tärkeää on, että tulevaisuuden tekijöiden ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle annetaan jatkovalmistelun myötä työrauhaa kehittää toimintaansa entisestään. Onkin ensiarvoista, että YTHS:n resurssit ja toimintaedellytykset turvataan nyt pysyvillä ratkaisuilla. Pitkään jatkunut epävarmuus YTHS:n ja opiskeluterveydenhuollon tulevaisuudesta on siis toivottavasti pian ohi. Vuosikausia opiskeluterveydenhuollon kehittämistä on hidastanut ja haitannut se, ettei kenelläkään ole ollut varmuutta siitä, kuinka sote-uudistuksessa käy. Näiden linjausten myötä toiminnan kehittämiseen voidaan laittaa nyt huomattavasti enemmän aikaa ja energiaa, kun opiskelijoiden terveydenhuollolla näyttää olevan edessään vakaa tulevaisuus.
Pitkä vaikuttamistyö ei ole saanut päätepistettä, vaan olemme saavuttaneet ikään kuin välitarkastelun paikan. Vaikuttamistyö tulee nyt suunnata uuteen korkeakouluopiskelijoiden sote-todellisuuteen. Ystävien sanoja lainataksemme: “YTHS-vaikuttaminen ei ole pikajuoksu vaan maraton”. Nyt otetaan lisähappea joululomalla, joten SYL palaa tammikuussa entistä virkeämpänä ja valmiina väsymättömään valmistelutyöhön. Hyvässä yhteistyössä poliitikkojen sekä virkamiesten kanssa huolehditaan, että maan hallituksen tuoreet linjat muuttuvat tulevaisuudessa laeiksi ja yhdenvertaiseksi sekä laadukkaaksi opiskeluterveydenhuolloksi.
Ella Keski-Panula ja Turkka Sinisalo