Maan hallitus hyväksyi asetukset uusista korkeakoulujen rahoitusmalleista tammikuussa. Rahoitusmallit otetaan käyttöön sopimuskaudelle 2021–2024 ja ne astuvat voimaan kauden alusta. Rahoitusmallia on suunniteltu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteet edellä. Tässä visiotyössä myös SYL on ollut tiiviisti mukana. Tämänkertaisessa blogissamme pureskellaankin huolella yliopistojen uusi rahoitusmalli, nauttikaa!
Korkeakouluvision tavoitteissa vähintään puolet nuorten ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (TKI) rahoitusta on määrä lisätä niin, että sen suhde kansantuotteeseen on neljä prosenttia, kun se nyt on alle kolme. Lisäksi uutena tehtävänä yliopistoille tulee jatkuva oppiminen, jota ammattikorkeakoulupuolella on jo toteutettu yliopistoja enemmän. Nämä kaikki asetetut tavoitteet heijastuvat myös rahoitusmalliin. Uusi jatkuvan oppimisen tehtävä yliopistoille on merkittävä muutos ja vaatii tuekseen myös lisäresursseja.
Ensimmäistä kertaa rahoitusmallia tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja myös opiskelijat kutsuttiin valmisteluun mukaan. Tällainen rahoitusmallin osallistava ja avoin valmistelu oli uutta, ja mahdollisuus keskustella yhdessä vaikeistakin kysymyksistä hyödyttää varmasti koko korkeakoulukenttää. Rahoitusmalliin luonnollisesti kohdistuu paljon ristiriitaisiakin toiveita, intressejä ja odotuksia.
Myös opetusministeri halusi kuulla sidosryhmien ja opiskelijajärjestöjen näkemyksiä. SYL ja SAMOK kävivätkin tapaamassa ministeri Sanni Grahn-Laasosta korkeakouluvisioon ja rahoitusmalliin liittyen.
Uusi rahoitusmalli noudattelee pääpiirteittäin nykyistä mallia, mutta joitain isoja muutoksia on. Uuteen malliin sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan vuosien 2021–2022 rahoitusta laskettaessa yksittäisen korkeakoulun rahoitus, ilman strategiaperusteista osuutta, voi vähentyä yhteensä enintään kolme prosenttia verrattuna edellisvuoden tasoon. Tällainen muutoskatto estää rahoituksen suuret muutokset lyhyellä aikavälillä ja tuo vakautta malliin.
Suurinta huomiota mediassa on saanut jatkuvan oppimisen tehtävä, jonka painoarvo kasvaa merkittävästi, yliopistoissa se yli kaksinkertaistuu viiteen prosenttiin. Lisäksi rahoitusmalli palkitsee yliopistojen yhteistyönä tekemistä opintopisteistä. Opiskelijat ovat tarjonneet jatkuvan oppimisen ja yhteistyön edistämisen välineeksi alustamallia, ja toivoneet kunnianhimoa korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämiseen. Vaikka rahoitusmallissa yhteistyöopintopisteet mainitaankin, painotus on oman yliopiston tutkintojen tuottamisessa varsinaiseen yhteistyöhön kannustamisen sijaan.
55 opintopisteen kriteeri poistuu rahoitusmallista ja opintojen etenemisen seurannan sijaan uusi rahoitusmalli keskittyy valmistuneiden tutkintojen määrään ja suorittamisaikaan. Tutkintokatto poistuu kandidaatin tutkinnoista ja kattoja nostetaan erityisesti niillä aloilla, joilla on hakijapainetta ja työmarkkinakysyntää. SYL ehdotti malliin laskentaperusteeksi opintopisteperustaisuutta, mutta ainakaan vielä tällainen lähestymistapa ei tanut tuulta alleen. Tässä avauksessa ideana ovat opintopisteet, jotka tiliöitäisiin tuottavalle korkeakoululle esimerkiksi avoimen koulutuksen osalta lukuvuosittain ja tutkintokoulutuksessa tutkinnon valmistumisen kohdalla.
Rahoitusmalliin lisättiin myös laadullisen työllistymisen indikaattori, joka mittaa työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen. Tämä toimii osaltaan koulutuksen laadun mittarina opiskelijapalautteen ohella. Mielenkiintoisena yksityiskohtana yrittäjiksi ryhtyneistä malli palkitsee tuplakertoimella.
Tutkintotavoitteet määräytyvät uudessa mallissa kertoimien kautta. Tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,5 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,3. Tämä on aikamoinen valmistumiskannustin, ja jää nähtäväksi millaisiin toimiin yliopistot ryhtyvät opiskelijoiden valmistumisen vauhdittamiseksi. Muutos avaa paljon mahdollisuuksia opintojen ohjausresurssien nostamiseen ja ohjauksen kehittämiseen. Tosin aiemmin nämä keinot ovat olleet melkoisen keppipainotteisia porkkanan sijaan.
Toisen Suomessa suoritetun samantasoisen tutkinnon kertoimeksi määriteltiin 0,7 aiemmin ehdotetun 0,5:n sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yliopisto enää saa yhtä paljon rahaa toisesta samantasoisesta tutkinnosta. Me SYL:ssa näemme, että toiset tutkinnot ovat osaamisen päivittämistä ja siten myös elinikäistä oppimista, eikä tällainen alempi kerroin ole järkevä.
Vanhaan malliin verrattuna erillinen oppialojen alakohtaisuus poistuu ja siirtyy alakohtaisiin kertoimiin, kolmeen erilaiseen “koriin”. Tämä saattaa tarkentaa rahoitusta niillä aloilla, jossa ryhmäkoot tai laitteet lisäävät koulutuksen järjestämisen hintaa. Valtakunnallisten erityistehtävien perusteella määräytyy jatkossakin oma rahoitusosuutensa.
Kuuma keskustelunaihe on ollut myös strategiaperusteinen rahoitusosuus, joka kasvaa 15 prosenttiin (nykyisin 12 prosenttia). Se jakautuu yliopiston strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen sekä maan hallituksen korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukevaan osuuteen. Samalla strategiarahanjaon avoimuus lisääntyy, mitä on tervehditty ilolla kaikkialla. Pian ministeriö käynnistänee pohdinnan tämän rahanjaon kriteerien määrittämiseksi. Toiveena on, että tämä raha mahdollistaa aidosti yliopistojen oman toiminnan kehittämisen ja profiloitumisen.
Yksi merkittävimmistä muutoksista ovat kansainvälistymisen indikaattorit, jotka poistuvat uudesta mallista ja siirtyvät osaksi yliopistojen oman strategisen rahoituksen osuutta. SYL on pitänyt esillä kansainvälistymisen, kuten opiskelijavaihtojen, tärkeyttä ja merkitystä opiskelijoille. Oikeus vaihtoon, kansainvälistymiseen ja kielten opiskeluun tulee turvata, vaikka erillinen opiskelijavaihtojen indikaattori poistuikin. Vaikka opiskelijavaihdosta ei valtavasti noppia kertyisikään, kehittää se opiskelijalle sellaisia meta- ja työelämätaitoja joita ei saa mistään muualta. Samalla valmistumisaikakertoimet kuitenkin puskevat nopeampaan valmistumiseen.
Suomalaisen korkean osaamisen kannalta opiskelun vaihtoehtojen ja oppiaineyhdistelmien mahdollisuus on ollut aitoa akateemista vapautta ja etu, sillä se mahdollistaa uudenlaisten ajatusten ja innovaatioiden syntymisen. Jos haluat tehdä omannäköisen osaamisportfoliosi ja yhdistää toisiinsa eri alojen osaamista, uusi rahoitusmalli ei välttämättä tue tätä ajatusta entiseen tapaan.
Korkeakoulut ovat jo aloittaneet toimintansa suunnittelun ja sopeuttamisen uuteen malliin. Isot laivat kääntyvät hitaasti, eikä rahoitusmalli merkittävyydestään huolimatta suinkaan ole ainoa korkeakoulujen toimintaa ohjaava asia. Rahoitusmallin yksisilmäinen seuraaminen vie vahvasti kohti nopeaa valmistumista ja putkitutkintoja. Silloin on myös kannettava huolta laadusta. Pallo on nyt yliopistoilla.
Jani Kykkänen
SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija
