Hyväksytty NOM89-kokouksessa Helsingissä 3.10.2026
Geopoliittisen epävarmuuden vallitessa tarve vahvempaan kansainväliseen yhteistyöhön, liikkuvuuteen ja yhteiseen identiteettiin painottuu. Näitä tavoitteita ei voi toteuttaa vain ylhäältä käsin, vaan niissä tarvitaan ruohonjuuritason jokapäiväisiä toimia, jotka vaikuttavat geopoliittisen näyttämön valokeilan ulkopuolella oleviin ihmisiin. Tämän vuoksi opiskelijaliikkuvuudella ja opiskelun kansainvälistymisellä on tärkeä osa näissä keskusteluissa. Mahdollisuus saada uusia näkökulmia ja tutustua muihin kulttuureihin opiskelujen aikana inspiroi innovaatioita ja ideoita ja auttaa tukemaan vahvempaa ja yhtenäisempää rajat ylittävää identiteettiä.
Siksi NOM (Nordiskt Ordförandemöte) haluaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden korkeakouluopiskelijoita edustavana järjestönä varmistaa, että kaikilla opiskelijoilla on samat mahdollisuudet kansainvälistyä. Tällä tarkoitamme niin kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja vaihto-opiskelua kuin rajat ylittäviä harjoittelu-, työ- ja opiskelumahdollisuuksiakin.
(1) Jokaisella opiskelijalla on oikeus kansainväliseen liikkuvuuteen
Euroopan Unionin sisällä tapahtuvissa opiskelijavaihdoissa Erasmus+ on vaihtojen peruskallio: ohjelmaan osallistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti Pohjoismaissa ja Baltian alueella. Jotta tarjonta vastaisi kysyntää, on vaihto-oppilaille oltava tarjolla tarpeeksi opiskelupaikkoja ja rahoitusta. Erasmus-ohjelman tulevaisuus on tälläkin hetkellä keskustelun ja päätöksien alla EU:ssa, ja NOM vaatii, että Erasmus+ saa käyttöönsä hyvät resurssit, joista merkittävä osa osoitetaan erityisesti opiskelijavaihtoihin. Lisäksi NOM haluaa tuoda Färsaaret osaksi Erasmus+ -ohjelmaa ja näin saada mukaan viimeisetkin Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustajat.
Hallitukset ovat keskeisessä asemassa oman maansa opintojen aikaisen kansainvälistymisen varmistamisessa. Monien maiden hallitukset ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita opiskelijoiden liikkuvuuden kehittämiseksi, mutta konkreettiset keinot ja resurssit ovat jääneet riittämättömiksi. Nordplus Korkeakoulu -ohjelma kehittää osallisten oppilaitosten välistä yhteistyötä oppilasvaihtojen sekä hyvien käytäntöjen ja innovoinnin jakamisen kautta. Nordplus-ohjelma ei kuitenkaan tällä hetkellä ole niin suuressa käytössä kuin se voisi olla, eivätkä monet opiskelijat tunne sitä. NOM vaatii riittäviä resursseja ja aktiivisempaa markkinointia Nordplus-ohjelmalle, jotta ohjelman mahdollisuudet saadaan yhä useamman opiskelijan tietoisuuteen.
Tässä mainittujen ohjelmien lisäksi hallituksilla on erityinen vastuu siitä, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus kansainvälistyä. Merkittävä este opiskelijoiden osallistumiselle voi olla tarvittava rahallinen panostus. Riski suuresta opintolainasta, melko pienet apurahat sekä osallistumisen varsinaiset kustannukset vaikuttavat suoraan siihen, kuka voi osallistua näihin ohjelmiin. Kohoavat elinkustannukset, inflaatio sekä asuntopula niin kotimaassa kuin vaihtomaassakin ovat tässä isossa osassa. Liikkuvuus ja kansainvälistyminen kuuluvat kaikille, joten on aika tarkastella kriittisesti tekijöitä, jotka ovat tämän esteenä ja muuttaa tilannetta.
Pohjoismaiden ja Baltian korkeakoulut ovat vastuussa vaihto- ja liikkuvuusjaksojen sekä kansainvälisten harjoittelujen mahdollistamisesta kaikissa tutkinto-ohjelmissa sekä siitä, että kansainvälisen jakson aikana kerätyt opintopisteet tunnustetaan täysimääräisesti osana opiskelijan tutkintoa. Korkeakoulut yhdessä opiskelijajärjestöjen kanssa ovat keskeisessä asemassa, kun näistä mahdollisuuksista tiedotetaan opiskelijoille, kerrotaan kansainvälisten jaksojen eduista ja tuodaan mahdollisuudet opiskelijoiden saataville.
(2) Opiskelun ja työllisyyden lisääminen Pohjoismaissa ja Baltian alueella
Liikkuvuuden ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyy paljon muutakin kuin pelkkiä opiskelijavaihtoja, joten tavoitteiden saavuttaminen vaatii monialaista työtä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat työharjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksien tarjoaminen koko NOM-alueella, joustavat korkeakouluopinnot eri maiden korkeakoulujen välillä ja byrokraattisten hankaluuksien lievittäminen, esim. pankkitilin avaamisen sujuvoittaminen, henkilötunnuksen saaminen sekä sosiaaliturvan piiriin pääseminen. Nämä aloitteet edistävät tavoitetta tuoda Pohjoismaat ja Baltian alue tiiviimmin yhteen ja lisätä rajoja ylittävää yhteistyötä.
Opiskelijavaihtojen ohella kansainväliset harjoittelu- ja työllistymismahdollisuudet ovat keskeinen tapa, jolla opiskelijat voivat saada kansainvälistä kokemusta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä on kyllä olemassa kansainvälistä harjoittelua edistäviä ohjelmia, mutta NOM haluaa laajentaa tätä tarjontaa entisestään. Ohjelmat auttavat tukemaan nuorten työllistymistä Pohjoismaissa ja Baltian maissa, mutta usein vain kyseisten maiden kansalaisilla on mahdollisuus osallistua niihin. NOM kannattaa nuorten kansainvälistä työllistymistä tukevia ohjelmia kuten Nordjobbia ja haluaa nähdä samankaltaisten ohjelmien toteutuvan myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä.
Korkeakouluopintojen tulisi olla paremmin kytköksissä muiden pohjoismaisten tai Baltian korkeakouluopintojen kanssa tutkimuksen ja innovaation edistämiseksi. NOM kannattaa Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston ehdotusta (2052/UKK-valiokunnan ehdotus tehostetusta työstä oppilaitosten ja koulutuksen sidosryhmien välisen opiskelijavaihdon lisäämiseksi Pohjoismaissa, 22.6.2026) yhteisestä viitekehyksestä, jonka avulla opiskelijat voisivat suorittaa opintoja joustavasti eri pohjoismaisissa oppilaitoksissa ilman vaihtosopimuksia, ja kehottaa samalla, että Baltian maiden korkeakoulut otetaan ehdotukseen täysimääräisesti mukaan. Haluamme myös tarkastella muita tapoja kytkeä koulutusjärjestelmiämme yhteen, esimerkiksi standardoimalla yliopistojen hakumenetelmiä koko alueella ja laajentamalla opiskelujen suorituskielten kielivalikoimaa.
(3) Pohjoismaat ja Baltia kansainvälistymisen paikkoina
Pohjoismaat ja Baltia hyötyvät kansainvälisistä vaihto- ja tutkinto-opiskelijoista, ja onkin yhteisen etumme mukaista varmistaa, että tänne saapuvilla opiskelijoilla on selkeät polut opiskelijaelämään, työllistymiseen sekä kototutumiseen. Kansainväliset ja vaihto-opiskelijat tuovat uusia näkökulmia kouluihimme sekä ideoita ja innovaatioita työpaikoille ja yhteiskuntaan. On erittäin tärkeää, että kansainvälisillä opiskelijoilla on opintojensa aikana mahdollisuus saada laadukasta koulutusta, palveluita ja mahdollisuuksia, mukaan lukien asumiseen ja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä.
Kansainväliset tutkinto-opiskelijat voivat tarvita korkeakoululta erilaisia palveluja kuin kotimaiset opiskelijat, ja onkin tähdellistä, että korkeakoulut kartoittavat nämä tarpeet ja resurssit asianmukaisesti. Näitä palveluita voivat olla esimerkiksi kielitaitoon ja kielen oppimiseen liittyvät resurssit, erityinen tuki urapalveluissa sekä korkeakouluyhteisön kanssa verkostoituminen. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoidemme kannalta epäoikeudenmukaiset käytännöt – esimerkiksi erilaiset läsnäolokäytännöt – on kiellettävä. Korkeakoululla on myös velvollisuus markkinoida oppilaitostaan eettisesti ja varmistaa, että markkinointia suorittavat toimistot ja/tai -agentit antavat opiskelijoille paikkansapitävän kuvan kohdemaassa opiskelemisesta ja asumisesta ja että kohderyhmäopiskelijat eivät tule rahallisesti hyväksikäytetyiksi. On myös tärkeää, että kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan selvät kanavat osallistua korkeakouludemokratiaan ja opiskelijaelämään ja että osallistumisen kielivaatimuksissa on joustavuutta. Perheenyhdistämisen rajoittamisesta sekä muuten rajoittavasta maahanmuuttopolitiikasta on luovuttava. Kansainvälisille opiskelijoille on myös tarjottava selkeät ja toteuttamiskelpoiset polut opiskelusta työelämään. Tässä tarvitaan sekä korkeakoulujen, hallitusten, kuntien että työnantajien panostusta.
Kansainvälistymistä ei voi tarkastella laajemmista geopoliittisista suuntauksista erillään. Eri puolilla maailmaa tapahtuvat konfliktit pakottavat opiskelijoita lähtemään kotoaan ja vaikuttavat heidän opiskelumahdollisuuksiinsa. Näitä opiskelijoita voidaan auttaa korkeakoulujemme tuella sekä toteuttamalla ohjelmia, joiden tavoitteena on tehdä korkeakoulutuksesta saavutettavaa, esim. Students at Risk -ohjelma. Maahanmuuton vastaisten asenteiden kehittyessä monet kansainväliset opiskelijamme joutuvat kohtaamaan Pohjoismaissa ja Baltialla lisää vihamielisyyttä. Siksi pyrkimyksissämme kohti kytkeytyneempää maailmaa on välttämätöntä, että opiskelijat vaativat osallistavampaa ja kansainvälisempää toimintaa korkeakouluissa, opiskelijaelämässä ja yhteiskunnassa.
Päätelmät
Kansainvälistyminen ja liikkuvuus eivät ole menettäneet merkitystään maailmassa, jossa välimatkat kaiken aikaa pienenevät – niiden rooli yhteyksien ja yhteisen identiteetin luomisessa on pikemminkin kasvanut entisestään. Siksi NOM kehottaa Pohjoismaiden neuvostoa, NB8-yhteistyörakenteita, Pohjoismaiden ja Baltian hallituksia sekä korkeakouluja aktiivisesti tukemaan kansainvälistymistä ja investoimaan siihen.
Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi:
- Kansainvälistymistä priorisoidaan korkeakouluissa ja opiskelijavaihdot, kansainväliset harjoittelut ja muut kansainvälistymisen muodot mahdollistetaan jokaiselle opiskelijalle.
- Arkielämän byrokratiaa helpotetaan esim. pankkitileihin ja henkilötunnuksiin liittyvien hankaluuksien osalta.
- Erasmus+ -ohjelman rahoitusta lisätään vastaamaan kasvavaan kysyntään ja varmistamaan, että merkittävä osa rahoituksesta osoitetaan opiskelijoiden liikkuvuuteen. Färsaaret tulisi tuoda osaksi Erasmus+ -ohjelmaa.
- Lisätään tietoisuutta ja tukea liian vähän käytettyyn Nordplus-ohjelmaan liittyen.
- Luodaan mahdollisuuksia Pohjoismaissa ja Baltialla harjoitteluun, työskentelyyn ja opiskeluun.
- Kansainvälisten opiskelijoiden asema turvataan korkeakouluissa ja kansallisella tasolla.
- Korkeakouluilla on käytössä vahvat eettiset periaatteet markkinoinnissaan.
- Tuetaan esimerkiksi Students at Risk -ohjelmaa ja vastaavia ohjelmia, joilla turvataan konfliktialueilta saapuvien opiskelijoiden mahdollisuuksia jatkaa opintojaan.
NOM:in jäsenten allekirjoittama yhteislausunto: Suomi (SAMOK ja SYL), Tanska (DSF), Färsaaret (MFS), Islanti (LÍS), Norja (NSO), Grönlanti (ILI ILI ja AVALAK), Ruotsi (SFS), Viro (EÜL), Latvia (LSA) ja Liettua (LSS).
