Sukupolvesta toiseen jatkunut elintason nousu on pysähtynyt. Pitkään jatkunut huono talouskehitys on merkittävästi heikentänyt nuorten ikäluokkien asemaa työmarkkinoilla ja tulonjaossa. Nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut ja nuorten työllisyysaste on alentunut. Nuorten köyhyys on kasvanut. Nuorten aikuisten on myös entistä vaikeampi päästä ylempään toimihenkilöasemaan. Tämän lisäksi julkisen talouden leikkaukset kohdistuvat painotetusti juuri nuoriin ikäluokkiin.
Yleisin käytetty köyhyysmittari on pienituloisuusaste. Koko väestössä pienituloisuusaste oli 12 prosenttia vuonna 2015. Ikäryhmistä korkein pienituloisuusaste oli 18–24-vuotiailla, joista 27 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen. Tähän ikäryhmään kuuluvista pienituloisista kaksi kolmesta oli opiskelijoita. 25–34-vuotiaiden pienituloisuusaste oli 14 prosenttia. 25-34-vuotiaiden pienituloisuusaste on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2015 lähes neljä prosenttiyksikköä, mikä on eniten kaikista ikäryhmistä. 25–34-vuotiaista pienituloisista kolmannes oli opiskelijoita.
Nuorten köyhyys on muita ikäryhmiä syvempää. 18-24-vuotiaiden pienituloisten mediaanitulo oli 25 prosenttia pienituloisuusrajasta ja 25-34-vuotiaiden pienituloisten 17 prosenttia. Kaikkien pienituloisten mediaanitulo oli 14 prosenttia pienituloisuusrajasta vuonna 2015.
Julkisen talouden leikkaukset kohdistuvat erityisen vahvasti nuoriin sukupolviin. Varhaiskasvatus, koulutus ja opintotuki ovat olleet viime vuosien aikana suurimpia leikkauskohteita. Myös lapsilisiä leikattiin jälleen, vaikka lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on noin 30 prosenttia alempi kuin 20 vuotta sitten.
Nuorten heikentynyt asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa vaikuttaa myös asumiseen ja perheellistymiseen. Nuorten muutto lapsuudenkodista on lykkääntynyt. Puhumattakaan siitä, että omistusasuminen karkaa yhä useamman nuoren ulottumattomiin. Lasten hankintaa lykätään, lapsia hankitaan vähemmän kuin ennen ja aiempaa useampi jää lapsettomaksi. Syntyvyys laskee kuluvana vuonna seitsemättä vuotta peräkkäin. Vuoden 2017 tammikuussa syntyi 17 prosenttia vähemmän lapsia kuin vuoden 2010 tammikuussa.
Väestöliiton Perhebarometrin mukaan ihanteellisena pidetty lapsiluku on alentunut heikoimmassa asemassa olevissa väestöryhmissä enemmän kuin muilla. Tutkimuksen mukaan lapsettomuuden ihanne oli muita yleisempää vähiten koulutettujen keskuudessa, pienituloisilla ja työttömillä. Perhe- ja muulla yhteiskuntapolitiikalla voidaan tukea ihmisten mahdollisuuksia elää toivomaansa perhe-elämää. Jos joku ei halua lapsia, tämä on yksilön oma asia, johon yhteiskunnan ei tule puuttua. Lapsentekokampanjoita ei tarvita. Sen sijaan, jos lastenhankinta estyy köyhyyden vuoksi, kysymys on yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka kaipaa ratkaisua.
Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo, jota tulee vaalia ja edistää. Oikeudenmukaisuus liittyy erityisesti yhdenvertaisuuteen sekä taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin. Ikä ja sukupolvi ovat oikeudenmukaisuuden tärkeitä tarkastelunäkökulmia. Päätöksentekijöiden on oltava selvillä siitä, miten päätökset vaikuttavat eri sukupolviin. Onkin erityisen tärkeää arvioida päätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Jos tavoittelemme oikeudenmukaista yhteiskuntaa, on lapsiin ja nuoriin kohdistuvat leikkaukset lopetettava ja haettava keinoja nuorten sukupolvien aseman parantamiseksi yhteiskunnassa.
Esa Iivonen, johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lähteet:
Helvi Kinnunen ja Petri Mäki-Fränti: Pitkittynyt taantuma heikentää nuorten sukupolvien asemaa Suomessa. Suomen Pankki: http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-heikentaa-nuorten-sukupolvien-asemaa-suomessa/
Johanna Alatalo, Erno Mähönen ja Heikki Räisänen: Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus. TEM: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79182
Tilastokeskus: Tulonjakotilasto 2015, Pienituloisuus: http://www.tilastokeskus.fi/til/tjt/2015/01/tjt_2015_01_2017-03-03_fi.pdf
Anneli Miettinen: Miksi syntyvyys laskee? – Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia, Perhebarometri 2015. Väestöliitto: http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/d1a51a7c6c0d31858b804b4e857f9ef2/1488731338/application/pdf/4876090/Perhebarometri2015_netti.pdf
Tilastokeskus: Väestön ennakkotilasto, joulukuu 2016: http://www.tilastokeskus.fi/til/vamuu/2016/12/vamuu_2016_12_2017-01-25_fi.pdf
