Opintotuen kokonaisuudistus ei johda toivottuihin lopputuloksiin

Opiskelu on monelle taloudellisesti haastava elämänvaihe. Vaikka kouluttautuminen on kannattavaa, saattaa opintotuen vähäisyys nostaa kynnystä hakeutua yliopisto-opintojen piiriin. Opintotuki ja koko sosiaaliturva on kaivannut pitkään uudistusta.

Sosiaaliturvakomitea on kolme vuotta pohtinut opintotuen sekä muiden etuuksien kohtaloa ja päätynyt esittämään uudeksi sosiaaliturvaksi yhtä perusturvaetuutta. Kyseisessä sosiaaliturvassa yhdistettäisiin työmarkkinatuki, peruspäivä-, sairauspäivä-, kuntoutus- ja vanhempainpäiväraha yhdeksi etuudeksi. Etuuksien yhtenäistämisessä huomioidaan muun muassa etuuden taso, maksuajat ja enimmäiskestoa. Opintotuki on kuitenkin jäänyt tämän ulkopuolelle. Komitea on suunnitellut opintotuelle erillisen uudistuksen, jonka tarkemmista askeleista ei tiedetä. Opintotukea tulisi muuttaa enemmän muiden etuuksien kaltaiseksi ja liittää osaksi uutta sosiaaliturvajärjestelmää.

Sosiaaliturvakomitea totesi opintorahan olevan myös monimutkainen etuus. Etuuden taso vaihtelee iän, tutkinnon laajuuden ja aloittamisvuoden mukaan. Opintorahan nostajiin kohdistuu ristiriitaisia vaatimuksia: opintojen tulee edetä toivottuun tahtiin, mutta samalla joutuu työskentelemään riittämättömän opintorahan takia. KOTT-tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoista noin 40 % kokevat työn haittaavan opintojen edistymistä. Vaikka työnteko tukee monen uran ja työminän kehitystä, tulee opiskelua ensisijaisesti tukea.

Opintotuen liittäminen osaksi sosiaaliturvaetuutta toteuttaisi tarvittavat muutokset: etuudesta tulisi yksinkertaisempi ja yhtenäisempi muiden etuuksien kanssa ja opintorahan taso nousisi. Sosiaaliturvamalliksi tulee valita vastikkeeton perustulo, joka hyödyttää niin opiskelijoita kuin muita väestöryhmiä. Opintotuen erillisessä kokonaisuudistuksessa vaarana on kunnianhimottomuus. Valtiovarainministeriö on kehottanut lainapainotteisuuden lisäämistä, mikä ei auta opiskelijoiden tämän hetkistä toimeentulo ahdinkoa. Opiskelu on yksi monista elämänvaiheista, jota tulee tukea riittävällä sosiaaliturvalla.

Valtiolla on tavoitteena, että nuoresta ikäluokasta yli 50 %:lla on korkeakoulututkinto. Opiskelijoiden sosiaaliturvan vahvistaminen tukisi monien nuorien hakeutumista korkeakouluun. Ilman opiskelijoiden sosiaaliturvan parannusta tulee korkeakoulutuksesta yhä enemmän varakkaiden nuorten leikkikenttä.

Tyvärr finns den här bloggen inte ännu på svenska. Unfortunately, this blog is not yet available in English.

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.