Kappaleessaan Tässä elämä on PMMP laulaa kertosäkeessä tunnetut sanat:
Tässä elämä on:
Oma, kallis ja tarpeeton
Monesta puolueiden vaaliohjelmien ehdotuksesta voisi sanoa samoin. Sanat sopivat myös kuvaamaan ehdotuksia opintotuen tulorajojen korotuksesta tai poistosta.
RKP on vaaliohjelmassaan ja SYLin puoluekyselyssä korostanut opintotuen tulorajojen nostamista. Kokoomus on tehnyt saman ehdotuksen Petteri Orpon, Nea Nättisen ja Ida Leinon allekirjoittamassa blogikirjoituksessa. KD haluaisi korottaa opiskelijaperheiden tulorajoja, ja Liike Nyt on ehdottanut vielä kunnianhimoisempaa tavoitetta poistaa opintotuen tulorajat kokonaan.
SYL on vuodesta 2021 vaatinut opintotuen tulorajojen korottamista 50 prosentilla, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus opintojen aikana käydä töissä ja saada kohtuullisia lisäansioita. Tämä tavoite on nyt toteutunut kuluvan vuoden alusta lähtien, kun tulorajoja korotettiin vuoden 2023 alussa 50 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna. Korotusten vaikutukset arvioitiin myönteisiksi valtiontalouden kannalta, ja SYL on laajasti muiden opiskelijajärjestöjen kanssa niitä kannattanut.
Nyt olisi kuitenkin perusteltua seurata tulorajojen korotuksen vaikutuksia. 50 prosentin korotus on hyvin merkittävä muutos opintotukijärjestelmään, ja seuraukset kannattaa arvioida nyt tarkkaan ennen uusien muutosten tekemistä.
Mitä tulorajojen lisäkorotuksesta seuraisi?
Opintotuen tulorajojen poisto maksaisi 260 miljoonaa euroa, eli se olisi hyvin kallis toimenpide. Tulorajojen korotus olisi halvempi toimenpide, mutta tasosta riippuen vähintään kymmenien miljoonien hintainen. Vertailukohtaksi voi ottaa korkeakouluopiskelijoiden eduskuntavaalien kärkitavoitteen, opintorahan tasokorotuksen 100 eurolla, joka maksaisi vain 124 miljoonaa euroa.
Tulorajojen poisto tai korotus avaisi opintotuen käytettäväksi suurelle joukolle kokopäiväisesti työskenteleviä sivutoimisia opiskelijoita, jotka voisivat riittävän toimeentulonsa lisäksi nostaa myös opintotukea. Tälle ryhmälle opintotuki ei olisi useimmiten muuta kuin mukava lisätienisti muutenkin riittävän toimeentulon päälle.
Tulorajojen uusi korotus ei tuottaisi yhtä suurta hyötyä lisääntyneen työnteon tai verotulojen muodossa kuin aiemmat korotukset, sillä keskituloisilla ei todennäköisesti olisi enää vastaavaa mahdollisuutta lisätä opiskelunsa tai työntekonsa määrää. Korotuksen ainut vaikutus olisi näissä tapauksissa lisääntyneet opintotukimenot.
Opintotuen korkein tuloraja on jo tällä hetkellä yli 35 000 euron tasolla. Onko sitä enemmän tienaaville tarkoituksenmukaista maksaa enää opintotukea? Sille ei ole sosiaalipoliittisia perusteita.
Vaihtoehto tulorajojen korotukselle
Opintotuen tehtävä on turvata opiskelijoiden toimeentulo. Tulorajojen korotus ei palvelisi tätä tehtävää, sillä se kohdistuisi jo ennestään hyvin toimeentulevalle osalle opiskelijamassaa. Sen sijaan tarve olisi tukea taloudellisesti niitä opiskelijoita, joiden toimeentulo on tällä hetkellä riittämätön ja epävarma. Heitä on nykyisin huolestuttavan suuri osa opiskelijoista, mikä näkyy myös mielenterveystilastoissa. Taloudellisen toimeentulon heikkoudella on suora vaikutus mielen hyvinvointiin.
Myös PMMP päättää kappaleensa kertosäkeen samankaltaiseen synkkään viestiin:
Pohjallakaan ei yksinään olla:
alakulo on seurana haikeuden.
Opiskelijoiden toive on, että kalliin ja tarpeettoman tulorajojen korotuksen sijaan autetaan pohjalla olevia, alakuloisia, tarpeessa olevia opiskelijoita. Siihen 100 euron tasokorotus opintorahaan olisi tehokas keino.
Jenny Kasongo
Hallituksen jäsen, sosiaalipolitiikka (toimeentulo, yhdenvertaisuus), kielipolitiikka, järjestöt ja kulttuuri
044 906 5007
jenny.kasongo@syl.fi
Sakari Tuomisto
Sosiaalipolitiikan asiantuntija (toimeentulo, asuminen)
040 687 6353
sakari.tuomisto@syl.fi
