Yle julkaisi perjantaina 27.1. artikkelin, joka teki ennakkokatsauksen myöhemmin keväällä julkaistavaan opiskelijoiden ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tekemään vuoden 2016 Opiskelijabarometrin tuloksiin koskien opiskelijoiden toimeentuloa ja rahankäyttöä. Artikkeli herätti tunteita sosiaalisessa mediassa erityisesti haastatellun opiskelijan kommenttien pohjalta.
Yksi ensimmäisistä kriittisistä puheenvuoroista tuli valtiotieteiden tohtori Pekka Mattilalta, joka purki tunteitaan artikkeliin liittyen Facebookissa samana päivänä: “Jos opiskelija haluaa lomailla ja matkustaa, menköön töihin ja ratkaiskoon ongelman. Ei ole veronmaksajan asia tarjota hedonismiin hoitoa. Kaikenlaisia kitisijöitä sitä nykyään”. Mattila korosti tehokasta ajankäyttöä myös omana opiskeluaikanaan, jolloin hän opintotuen nostamisen sijaan teki toimistotyötä opintojen ohella.
Pidän erikoisena, että Mattila poimii esille ainoastaan haastatellun opiskelijan toteamuksen omaan toimeentuloon liittyen, jonka mukaan opiskelija itsekin toteaa ettei mitään ylimääräistä ostella, rahaa ei saa säästöön ja “lomamatkoja ei tietenkään pysty tekemään…”. Kiirehtiessään tahallisesti väärinymmärtämään yksittäisen opiskelijan kommenttia somekeskustelijoilta taisi jäädä huomaamatta itse tutkimuksen tulokset. Jopa viidennes opiskelijoista kärsii jatkuvasta toimeentulon niukkuudesta. Tutkimustulokset alleviivasivat myös jo aiemmin todettua tietoa siitä, että opiskelijan sosioekonominen tausta vaikuttaa merkittävästi opiskelun aikaiseen toimeentuloon ja omaa koulutusalaa ja -tasoa vastaavan työn löytämiseen sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen.
Opiskeluaikana suurimmat toimeentulon haasteet kohdistuvat tutkimuksen mukaan sellaisten alojen opiskelijoihin, joiden valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen ja toimeentuloon liittyy keskivertoa enemmän riskejä. Osoittaa merkittävää tavallisen opiskelijan arjesta vieraantumista viitata kintaalla yhteiskuntamme yhden pienituloisimman väestönosan toimeentulo-ongelmille. Korkeakouluopiskelijoita on Suomessa noin neljännesmiljoona. Tähän joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä ja elämäntilanteita. Pitkään jatkuvat toimeentulo-ongelmat aiheuttavat myös tutkitusti ihmisessä terveysongelmia, kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Tässä kuussa julkaistava opiskelijoiden terveystutkimuksen tulokset tulevat vahvistamaan tätä tosiasiaa.
Toinen sosiaalisessa mediassa suosiota kerännyt argumentti oli perinteinen “minäkin otin opiskeluaikanani lainaa”. Tätä retoriikkaa harjoittavat ihmiset tulevat vain harvoin huomioineeksi oman opiskeluaikansa ja nykypäivän eroavaisuudet. Vaikka korkeakoulutus on paras vakuutus työttömyyttä vastaan, ei työpaikan löytäminen heti valmistumisen jälkeen ole enää samanlainen itsestäänselvyys kuin pari vuosikymmentä sitten. Keskustelijoilta tuntuu jäävän huomaamatta myös se tosiseikka, että suuri osa opiskelijoista nostaa myös nykypäivänä opintolainaa korkeakouluopintojensa aikana. Opintolaina on hyvä toimeentulon täydentämisen muoto niille, jotka sitä haluavat nostaa. Minimitoimeentulon turvaamisen ei tulisi millään väestönryhmällä perustua velkaantumiselle.
Erityisen paljon yllätyin, että SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ei myöskään ottanut kantaa tutkimuksen tuloksiin vaan yhtyi väärinymmärrykseen ja tylytti haastateltua opiskelijaa Twitter-tilillään: “Opiskelija surkeana : ” Ei ole rahaa lomamatkoihin eikä pysty säästämään. Eikä sijoittamaan. Voi kauheaa tätä kurjuutta!”. Tutkimuksen mukaan korkeamman sosioekonomisen (SES) taustan omaavat opiskelijat pystyvät laittamaan selvästi enemmän rahaa säästöön kuin matalasta SES-taustasta tulevat. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset myös usein opiskelevat sellaisilla koulutusaloilla, joilla pääsee rahakkaampiin töihin jo opintojen ohessa.
Jos sosiaalidemokraatti ei huolehdi eri taustoista tulevien lapsien yhdenvertaisesta mahdollisuudesta täysipäiväiseen opiskeluun, niin kuka sitten?
Jani Sillanpää, hallituksen jäsen
