Opiskelijoiden mielenterveyskriisistä on ollut paljon puhetta, mutta konkreettiset ratkaisut usein puuttuvat. Tilanne on KOTT-tutkimuksen mukaan se, että yliopisto-opiskelijoista 57,4 prosenttia on psyykkisesti kuormittuneita ja 35,5 prosenttia on riskissä sairastua kuormituksen vuoksi.
Olemme jo kauan rummuttaneet YTHS:n resurssien lisäämisen puolesta, mutta on myös käännettävä katse paikkaa joka yhdistää opiskelijoitamme, nimittäin yliopistoon. Yliopistoilla on mahdollisuus panostaa ennaltaehkäiseviin opiskelijoiden tuki- ja ohjauspalveluihin. Yliopistojen tukipalveluja ei säädellä lailla, eikä näin ollen mikään määritä kuinka paljon ja millaisia palveluita opiskelijoille tulee olla.
Selvittäessämme tukipalveluiden tilaa, tuli selväksi että kyseessä on monimutkainen kokonaisuus. Toisaalla asiat ovat hyvin järjestyksessä ja opiskelijoiden toiveet ja tahtotilat on kuultu hyvin ja toisaalla taas opiskelun tuki- ja ohjauspalveluiden tarjonta vaihtelee suuresti.
Opiskelija onkin hyvin erikoisessa asemassa tukipalveluiden suhteen. Riippuu nimittäin täysin yliopistosta, millaisia palveluja ja miten paljon opiskelijoille on tarjolla.
Olemme laatineet suositukset opiskelijoiden tukipalveluista tueksi yliopistojen ohjaus- ja tukipalveluiden kehittämiseen. Ylioppilaskunnat ovat saaneet vaikuttaa suosituksien muodostamiseen ja tavoitteena olisikin, että ylioppilaskunnat käyttäisivät näitä suosituksia tukenaan kun keskustelu yliopistojen tuki- ja ohjauspalveluista on ajankohtaista.
Vaadimme resursseja opiskelijoiden tukeen ja ohjaukseen, mutta myös uutena avauksena toivomme, että myös kuraattoreiden palveluja olisi tarjolla yliopistoissa. Matalan kynnyksen keskusteluapu ja tuki arjen hallintaan voisi parhaimmillaan tuoda helpotusta YTHS:n mielenterveyspalveluiden jonotilanteeseen.
Mielenterveyskriisi ei odota. YTHS purkaa jonoja, mutta myös arjen ympäristöllä on suuri vastuu siitä, miten opiskelijat yliopisto-opinnot tulevaisuudessa kokevat. Eiköhän siis kääritä hihat ja ryhdytä toimeen paremman ennaltaehkäisyn puolesta!
