Korkeasti koulutettujen osuuden lisääminen on vaikea tavoite menoleikkausten jälkeen – lisäpanostuksia tarvitaan
Tiedote
Julkaisuvapaa 28.3. 2019
Keskustelu koulutusleikkauksista on käynyt vilkkaana värittäen sekä hallitus- että oppositiopolitiikkaa koko vaalikauden ajan. Syytöksiä ja puolustelua leikkauksen luvuista ja suurudesta on esitetty puolin ja toisin, vaikka varmaa on se, että leikkaukset ovat osuneet kovalla kädellä opiskelijoihin sekä korkeakouluihin. Suomen ylioppilaskuntien liitto teetti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksella selvityksen, paljonko yliopistoilta sekä opintorahasta on leikattu kuluneen kahden vaalikauden aikana.
Tutkimuksessa selvitettiin mm. vuosien 2011–2019 valtionrahoitus yliopistojen toimintaan, opintorahamenot ja opintolainamenot sekä yliopistosektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Tulokset kertovat, että yliopistojen rahoitusta on leikattu merkittävästi 2010-luvulla. Pelkästään perusrahoitusta on leikattu valtion budjetista noin 140 miljoonalla ja yliopistoindeksi on jäädytetty. Menoleikkaukset ovat Tieteentekijöiden liiton mukaan saaneet aikaan mittavia henkilöstövähennyksiä ja tutkimuksen tekemisen näivettymistä. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi vuonna 2016 koulutusleikkausten syövän niin tuottavuutta kuin talouskasvuakin.
Opintorahan kustannukset korkea-asteella per saaja ovat selkeästi pienentyneet vuoden 2016 jälkeen. Erityisesti 2014 uusien opiskelijoiden opintorahan nosto ja 2017 leikkaukset näkyvät suoraan opintotuen kustannuksissa. Jälkimmäisen myötä korkea-asteen opintorahamenojen leikkaus oli 90 miljoonaa euroa.
Opintorahan heikentämisen ja lainaosuuden noston myötä opintolainakanta on tuplaantunut viidessä vuodessa ja kasvanut 3,6 miljardiin euroon. Samanaikaisesti opintotuen enimmäisaikaa ja ehtoja on kiristetty.
“Yliopistoilla on kaksi asiaa, josta ne voivat oikeasti säästää ja joihin leikkaukset tosiasiallisesti kohdentuvat, tilat ja henkilöstö. Yliopistoissa onkin tiivistetty tiloja ja osassa myös vähennetty henkilöstöä. Lisäksi opintorahasta on leikattu neljännes. Kaikki tämä näkyy selkeästi opiskelun ja opetuksen arjessa”, tiivistää SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.
Leikkaukset ovat todellisia ja näkyvät yliopistojen perusrahoituksessa ja tutkimusrahoituksessa. Näillä leikkauksilla on myös yhteisvaikutuksia korkeakoulujen ja opiskelijoiden arkeen ja toimintaan. Korkeakouluvision 2030 tavoite korkeakoulutettujen osuuden nostamisesta 50 prosenttiin ikäluokasta on vaikea saavuttaa ilman lisäpanostuksia.
Lisätietoja
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr
Rasmus Reinikainen
Tutkija
+358 50 368 1952
rasmus.reinikainen@otus.fi
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
Sanni Lehtinen
Puheenjohtaja
+358 44 906 5007
sanni.lehtinen@syl.fi
