Päätyykö SYL:n hallitukseen vain tietynlaisia ihmisiä?

Tänä vuonna on keskusteltu paljon saavutettavuudesta. Korkeakoulutuksen saavutettavuutta on puitu korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa työstettäessä, ja SYL:n satavuotisten kunniaksi on herätelty keskustelua myös sivistyksen saavutettavuudesta. Yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella haluamiaan asioita ovat opiskelijaliikkeelle tärkeä arvo, jota halutaan edistää ja puolustaa yhteiskunnassa. Mutta kuinka saavutettava on itse Suomen ylioppilaskuntien liitto? Päätyykö SYL:oon vain tietyiltä alueilta tulevia korkeakouluttujen ja poliittisesti aktiivisten ihmisten lapsia, jotka opiskelevat tiettyjä aloja ja päätyvät tietynlaisiin tehtäviin? Jos korkeakoulutus periytyy, on hyvin mahdollista että myös aktiivisuus opiskelijaliikkeessä periytyy. Tarkastellaan asiaa istuvan hallituksen kautta.

Kuvassa SYL:n hallitus 2021 (vasemmalta): Konsta, Saara, Ville, Camilla, Annika, Aleksi ja Akseli.

Hallituslaisten maantieteelliset taustat ovat moninaiset, vaikkakin painottuneet eteläiseen Suomeen. Yksi on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, kaksi Varsinais-Suomesta, kaksi Uudeltamaalta ja kaksi Karjalasta. Niin sanotuista periferiaylioppilaskunnista tulevat Saara ja Aleksi, loput puolestaan suurten etelä- ja keskisuomalaisten monialayliopistojen ylioppilaskunnista. Ylioppilaskunnat ovat laajasti edustettuna, sillä hallituslaiset opiskelevat Vaasan, Turun, Joensuun, Aallon, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. On kuitenkin huomionarvoista, että ruotsinkieliset yliopistot eivät ole edustettuna, ja kaikkien hallituksen jäsenten äidinkieli on suomi. Näin ei kuitenkaan ole joka vuosi.

Hallituslaisten perheiden koulutustaustat eivät vastaa stereotypiaa korkeakoulutettujen lapsista. Saaran ja Camillan vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu. Villen tilanne on koulutusjärjestelmän muuttumisen vuoksi tulkinnanvarainen, ja Aleksin vanhemmista toinen on ammattikorkeakoulun käynyt. Annikan ja Konstan molemmat vanhemmat taas ovat korkeakoulutettuja. Suurin osa ei ole saanut kotoa selkeää evästystä poliittiseen aktiivisuuteen.

Entä ovatko kaikki suorittaneet opintopolkunsa tyylipuhtaassa putkessa huippulukion kautta suoraan yliopistoon? Eivät ole. Suurin osa on käynyt lähilukion. Annika päätyi vuodeksi tradenomiopintojen pariin ennen hallintotieteiden opintojen aloittamista. Aleksi opiskeli lukion jälkeen lähihoitajaksi ja teki alan töitä jonkin aikaa ennen kuin alkoi opiskella aluetieteitä. Saara on pitänyt kirjallisuuden opintojen lomassa välivuoden ja työskennellyt vartijana.  

On kuitenkin merkillepantavaa, että jokaisella on ylioppilastutkinto. Ammatillisen koulutuksen käyneiden jatko-opintomahdollisuuksissa on paljon parantamisen varaa, sillä hyvin pienellä osalla yliopistossa opiskelevista ei ole takataskussa ylioppilastodistusta. 

Hallituslaiset ovat tehneet erilaisia valintoja myös opintojen aikana. Tyypillinen polku SYL:oon kulkee aine- tai tiedekuntajärjestön tai molempien kautta ylioppilaskuntaan ja sieltä ylioppilaskunnan esittämänä SYL:n hallitukseen. Suunnilleen tällaista tietä ovat kulkeneet Annika, Ville ja Saara. Konsta edustaa selvää poikkeusta tästä säännöstä, sillä Konsta ei ole ollut ylioppilaskunnan hallituksessa. Camillalla puolestaan ylioppilaskuntaa edeltävä järjestötausta on harrastejärjestössä aine- tai tiedekuntajärjestön sijaan. Ei siis voi sanoa, että opiskeluaikana olisi tehtävä tiettyjä valintoja SYL:on päästäkseen, vaikka pääsääntöisesti hallitukseen pääsevillä on takanaan vuosi ylioppilaskunnan hallituksessa.

Voidaan siis perustellusti sanoa, että SYL:n hallitukseen ei ainakaan näillä mittareilla päädy samasta muotista valettuja opiskelijavaikuttajia. 

Entä ovatko kaksi vihreää, kaksi demaria, kokoomuslainen, keskustalainen ja sitoutumaton pystyneet tekemään rakentavaa yhteistyötä ja menemään kohti yhteisiä tavoitteita riitelemättä? Kysymykseen vastannee parhaiten se, että hallitus on äänestänyt vuoden aikana vain yhdestä asiasta. Muuten asiat ovat ratkenneet aina keskustelemalla ja konsensuspäätöksinä, eikä äänenvoimakkuuskaan ole noussut kovin korkealle. 

 

Camilla Saarinen

Hallituksen jäsen

Camilla Saarinen
Hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, SYL100, järjestöt ja kulttuuri

Uusimmat julkaisut

Katso lisää
Syl contact us SYL LOGO
Kysymyksiä? Ota yhteyttä!
Olemme opiskelijaelämän asiantuntijat palveluksessasi. Vastaamme mielellämme kaikkiin opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin.