Olen kahden lapsen äiti ja yliopisto-opiskelija. Lapsiperhearjessa opiskelu eroaa paljon työnteosta, sillä siinä missä työpaikan oven sulkeutuessa työt jäävät työpaikalle, on yliopisto-opinnoissa suoritettava opintoja myös vapaa-ajalla. Pelkkä opetukseen osallistuminen ei riitä, vaan vapaa-aikana aikaa pitäisi riittää lapsiperheen pyörityksen keskellä myös oppimispäiväkirjoille, tehtäville ja ryhmätöille.

Ajanhallinta ei kuitenkaan ole haasteista suurin. Myös perheellisen opiskelijan toimeentulo on köyhyysrajan alapuolella huoltajakorotuksesta riippumatta. Huoltajakorotus ei ole lapsikohtainen, vaan se maksetaan samana lapsimäärästä riippumatta. Näiden tukien lisäksi perheellisenä opiskelija on yleensä oikeutettu yleiseen asumistukeen. Jo pelkästään lasten säänmukaisiin varusteisiin kuluu satoja euroja vuodessa, puhumattakaan ruuan hinnoista inflaation kiihtyessä entisestään.

Toimeentulo ei kuitenkaan ole perheellisten opiskelijoiden ainoa murheenkryyni, vaan opiskelua haastaa myös esimerkiksi lasten varhaiskasvatuspalvelut. Monessa kunnassa ja kaupungissa varhaiskasvatusta tarjotaan virka-aikaan ja hoitoajat on usein ilmoitettava ennakkoon. Osa tutkinnon pakollisista opinnoista saatetaan järjestää iltaluentoina tai osa-aikatyö esimerkiksi palvelualalla vaatii työskentelyä epäsäännöllisesti iltaisin. Satunnaiseen ilta- tai viikonloppuhoidon tarjoamiseen ei kunnilta usein löydy resursseja. Jos ei ole mummeja, kummeja tai puolisoa, jää opiskelut tehtäväksi sille ajalle, kun lapset nukkuvat, tai pahimmillaan koko kurssi käymättä.

Perheellisiä opiskelijoita koskettaa tietenkin samat säännöt kuin muitakin, mutta tuntuu kohtuuttomalta, että lapsen sairastuessa saatat poissaolon vuoksi tippua kurssilta. SYL:n tekemän selvityksen mukaan perheelliset opiskelijat kaipaavatkin turvatun toimeentulon lisäksi myös lisää joustavuutta yliopisto-opiskeluun.

Perheellisten opiskelijoiden taakkaa voitaisiin helpottaa monella tavalla.

• Opiskelijaperheen toimeentuloa tulee vahvistaa esimerkiksi mahdollistamalla kaikille lisätukikuukausia tai selvittämällä lapsikohtaisen huoltajakorotuksen mahdollisuutta.
• Yliopistojen tulee tarjota joustavia mahdollisuuksia perheellisille opiskelijoille esim. läsnäolovaatimuksia lieventämällä, suoritusten määräaikojen kanssa joustamisella tai etämahdollisuuksilla.
• Varhaiskasvatuspalveluiden tulee vastata opiskelijaperheiden tarpeisiin esim. joustavuudella, maksuja alentamalla sekä alueellista saavutettavuutta vahvistamalla.

Jo näillä toimilla opiskelun sujuvuus paranisi, opiskelijoiden jaksamista tuettaisiin ja opintojen suorittaminen loppuun helpottuisi.

SYL toteutti vuonna 2018 Selvityksen perheellisen opiskelijan tarpeista ja sen mukaan perheellisten opiskelijoiden suurimpia haasteita olivat ajan riittämättömyys perheelle, toimeentuloon liittyvät haasteet, tukiverkostojen puute, opintojen asettamat haasteet esim. iltaluennot ja erilaiset terveysongelmat.