Viimeaikaiset rasismikohut ovat tuskin jääneet moneltakaan huomaamatta, kun silmienvenyttelykohu nousi viime vuonna Suomen näkyvimmäksi uutisaiheeksi kansainvälisesti. Tänään, rasisminvastaisena päivänä, on hyvä kääntää katse niihin hiljaisempiin muutoksiin laeissa, käytännöissä ja asenteissa. Niihin, jotka määrittävät, kenen elämää, oikeuksia ja arvoa turvataan, ja kenen ei.
Myös SYLin ja SAMOKin At What Cost -kyselytutkimuksessa nousee esille, kuinka rasismi ja syrjintä vaikuttavat negatiivisesti kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksiin opiskeluissa, työelämässä ja jopa siinä, kokevatko he olonsa tervetulleiksi Suomeen. Samaan aikaan monien kansainvälisten opiskelijoiden arki on vaikeutunut merkittävästi erilaisten maahanmuuttopoliittisten kiristyksien seurauksena tällä hallituskaudella.
Maahanmuutosta käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että rasismilla ja maahanmuuttovastaisuudella on vahva yhteys ja maahanmuuttopolitiikka voi usein toimia rakenteellisen rasismin välineenä sekä ylläpitää rodullisia hierarkioita. Maahanmuuttovastainen retoriikka rakentuu usein epäinhimillistävien ja rodullistavien stereotypioiden varaan, esimerkiksi kuvaamalla maahanmuuttajat rikollisina, tunkeutujina tai rasitteena oikeuttaakseen rajoittavia politiikkatoimia.
Kun maahanmuutosta keskustellaan halventavasti ”väestönvaihtona”, kun maahanmuuttajia kuvataan alentavasti ”heikkolaatuisina tulokkaina”, tai kun poliittiset päätökset vaikeuttavat opiskelua, työllistymistä tai oleskelua, kyse ei ole irrallisista ilmiöistä. Ne rakentavat arkea, jossa epävarmuus, esteet ja toiseuttaminen varjostavat kansainvälisiä opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Monelle nämä eivät ole abstrakteja kysymyksiä, vaan epävarmuutta, jatkuvaa sopeutumista ja kokemusta siitä, ettei kuulu joukkoon. Samalla nämä kehityskulut pakottavat meidät kysymään: mitä pidämme hyväksyttävänä, ja kenen kärsimyksen olemme valmiita sivuuttamaan?
On olemassa vaara, että toistuvat kohut turruttavat meidät. Riskinä on, että rasismia tunnistetaan enää vain kohuotsikoiden kautta. Siksi pelkkä kohuihin reagointi ei riitä. Rasisminvastainen työ on rakenteiden muuttamista, asenteiden haastamista ja puhetapojen uudelleenarviointia. Se on jatkuvaa oppimista ja ennen kaikkea aktiivista valintaa toimia toisin.
Lisätietoja:
Aada Aho
Hallituksen jäsen
044 9065 001
aada.aho@syl.fi
Viena Pentikäinen
Hallituksen jäsen
044 755 0179
viena.pentikainen@syl.fi
