Yhteishaku korkeakouluihin on auki vielä 28.3. asti. Nyt sisäänpääsevät hakijat valmistuvat keskimääräisesti noin 2020-luvun puolivälin tietämillä. Ajanjakson aikana opiskelijan tulisi oppia hyödyntämään mitä erilaisempia taitoja ja osaamisen tulisi tukea hakijan siirtymistä opintojen jälkeiseen elämään.
Kiinnostavaa on myös se, minkälaiset ajatukset ohjaavat hakijoita silloin, kun he pohtivat, miten he parhaiten voisivat täyttää tulevaisuudessa todennäköisesti vallitsevat osaamisen vaatimukset. Yhteiskunnallisesti voi todeta, että korkeaa osaamista tarvitaan juuri nyt: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa on asetettu tavoitteeksi saada korkeakoulututkinto puolelle 25-34-vuotiaista.
Osaamispääoman kasvattaminen mahdollistaa toimintakyvyn ja sen kehittämisen, vaikka emme voi sanoa paljoa tulevaisuuden ammateista. Ennakointi on haastavaa ja työelämä on murroksessa. Megatrendit ovat läsnä työelämän muutoksessa niin digitalisaation, robotisaation kuin työn polarisoitumisen näkökulmista. Hakijana miettisin omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteitani. Valitsisin hakukohteen, johon haluan syventyä ja uppoutua. Miettisin, millaisiin kysymyksiin alalla etsitään vastauksia.
Juuri julkaistussa nuorisobarometrissa 2017 oma kiinnostus opiskeltavaa alaa kohtaa oli tärkein vaikuttaja hakeville nuorille. Pohdintaa omasta alasta ohjasivat kunnianhimoisuus ja kokemus työmahdollisuuksista. Nuorten halu löytää helposti työelämään ja saada hyvää palkkaa vaikuttavat nuorisobarometrin mukaan hakemiseen. Konkreettiset esimerkit tehtävästä työstä auttavat sanoittamaan sitä, minkälaisia mahdollisuuksia opiskeluiden jälkeen on ja minkä parissa tulee työskentelemään. Erilaiset käsitekartat, listaukset ja keskustelut lähipiirin kanssa auttavat barometrin mukaan omien mahdollisuuksien pohdinnoissa.
Hakijalle haluan vielä sanoa, että tutustu uratarinoihin. Korkeakoulutetuilla ei ole yhtä selkeää suuntaa työelämään, vaikka professioaloille, kuten opettajan ja lääkärin työhön valmistutaan melko suoraan. Usein riittää, että valitsee alan, jonka parissa haluaa työskennellä. Minä opiskelen kasvatustieteitä ja jo ensimmäisenä vuotenani kuulin valmistuvani yli 400 erilaiseen ammattiin. Tehtävien kirjon ollessa niin suuri on omilla valinnoilla väliä. Juuri oma urasuunta rakentuu opintojen aikana.
Hakuvaiheessa on vaikea sanoa, mihin sitä lopulta päätyy. Nuorisobarometrissa sisäänpäässeet arvioivat omia opiskelijavalintojaan jälkeenpäin ja vastauksissa nousi esille oman alan kiinnostavuus ja sattuma. Riippumatta siitä, mille opiskelualalla hakeutuu, on korkean tason osaamisella merkitystä. Korkeakoulutus takaa varmimmin sujuvan siirtymän työelämään alasta riippumatta.
Jos mä hakisin nyt korkeakouluun, luottaisin itteeni, olisin jämäkkä valintani kanssa ja katsoisin mitä tapahtuu.
Jenny Vaara
SYL:n hallituksen jäsen
