Sosiaaliturvan vuosi 2017

Vuosi 2017 on täynnä monenlaisia muutoksia sosiaaliturvan saralla. Muutoksia voi kategorisoida karkeasti kolmeen ryhmään:

  1. selviin heikennyksiin, kuten etuuksien ideksijäädytykset ja opintotukileikkaukset
  2. suuriin järjestelmämuutoksiin, kuten toimeentulotuen perusosan maksattamisen siirtäminen kansaneläkelaitokselle ja opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin
  3. täysin uusiin juttuihin, kuten perustulokokeilu

Listaan alle epämääräisessä järjestyksessä uudistuksia ja muutoksia joita meillä SYL:ssa tullaan seuraamaan tarkalla silmällä.

Perustulokokeilu

Paljon puhuttu, kehuttu ja parjattu perustulokokeilu on viimein täällä. 9.1.2017 2000 pitkäaikaistyöttömälle kilahti tilille 560 euroa vastikkeetonta rahaa. Kokeiluun osallistuvilta poistui velvoite työnhakuun, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumiseen ja muihin Kelan työttömiltä vaatimiin toimenpiteisiin. Kokeiltava perustulo on saajalleen verotonta tuloa, eikä perustuloa menetä, vaikka saisikin kokeilujakson aikana töitä. Perustulon saaja voi kuitenkin hakea perustulon päälle myös työttömyys- ja asumistukia niiden normaaleilla ehdoilla, eli kannustinloukuista ei täysin päästä tämänkään kokeilun avulla.

Hallitus tulee kaksivuotisen kokeilun aikana seuraamaan, minkälainen vaikutus sosiaaliturvan muutoksella on tuensaajan työllistymiseen. Me SYL:ssa olemme kiinnostuneita kokeilun vaikutuksista työllisyyden lisäksi myös kouluttautumiseen, vapaaehtoistyöhön ja muuhu itsensä ja yhteisön kehittämiseen. Pelkän työllistymisen seuraaminen ei riitä, vaan perustuloa tulee tarkastella sen perusperiaatteidenkin mukaan laajemmin yhteiskuntaa hyödyttävän toiminnan näkökulmasta.

Mitä seurata: kokeilun jatkuminen. Läheskään kaikkia kokeiluun tarkoitettuja varoja ei ole käytetty. Suuri kysymys kuuluukin: mitä tapahtuu vuonna 2018? Kokeilu jatkuu ja mukaan tulee oletettavasti myös muita kokeiluryhmiä. Voisiko opiskelijat olla yksi niistä? Kannatusta on tullut ainakin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta.

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen perusosan maksattaminen siirtyi kuntien vastuulta Kelalle vuoden vaihteessa ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen jäädessä kuntien maksettavaksi. Muutoksen uskotaan vähentävän toimeentulotuen myöntämiseen liittyviä tulkintaeroja ja lisäävän etuuden käyttöä, kun Kelan asiakaspalvelijat voivat asioinnin yhteydessä muistuttaa asiakasta hänen laskennallisesta oikeudestaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuki on yksi alikäytetyimmistä etuuksista ja Kela arvioikin toimeentulotukiasiakkuuksien määrän kasvavan yli 100 000 henkilöllä viime vuodesta.

Mitä seurata:

  • Vaikutus kuntien sosiaalityöhön. Useilla sosiaalialan ammattilaisilla on huoli siitä, miten toimeentulotukiasiakas ohjautuu muiden tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kun toimeentulotuen maksattaminen muuttuu automaattisemmaksi eikä vaadi esimerkiksi useammassa kunnassa käytäntönä ollutta sosiaaliohjaajan tai -työntekijän tapaamista. Toimeentulotuen perusosan maksattamisen siirtyminen Kelaan vähentää myös työvoimaresurssin tarvetta kuntien sosiaalitoimissa. Siirtoa kannattavat perustelivat siirron olevan hyödyllinen myös siitä näkökulmasta, että jatkossa kuntien sosiaalialan ammattilaisille jää enemmän aikaa “siihen oikeaan sosiaalityöhön”. Nähtäväksi jää realisoituvatko siirron seuraukset parempina resursseina sosiaalityössä vai jonona TE-toimistoissa?
  • Vaikutus opiskelijoihin. Monet opiskelijat nostavat toimeentulotukea opintotuen lisäksi. Toimeentulotuen käyttö on erityisen suurta opiskelun nivelvaiheissa, kuten opiskeluiden alkaessa tai jos opintotukikuukauden loppuvat. Erityisen kiinnostavaa on se, miten Kela tulee ratkaisemaan vuokravakuuksien maksusitoomuksiin liittyvät kysymykset. Vielä viime vuoden lopulla opiskelija-asuntosäätiöissä ja muissa kohtuuhintaista asumista tarjoavissa yrityksissä vallitsi epätietoisuus siitä, miten ja millä ehdoilla Kela tulee jatkossa maksamaan tai myöntämään maksusitoomuksia takuuvuokrien kattamiseksi ja useat asuntosäätiöt ehtivät jo päättää, etteivät aio jatkossa ottaa Kelan maksusitoomuksia vastaan. Suuret järjestelmämuutokset harvoin tapahtuvat ilman ryppyjä. Toivotaan, että kenenkään asunnon saaminen ja sitä kautta opintojen aloittaminen ei jää Kelan epäselvistä etuusohjeista kiinni.

Kannustinloukkutyöryhmän raportti

Valtiovarainministeri Petteri Orpo asetti syksyllä 2016 virkamiestyöryhmän valmistelemaan konkreettisia keinoja kannustinloukkujen purkamiseksi. Poliittisena tavoitteena työryhmän asettamisen takana on pitkälti sama kuin perustulossa: kaikenlaisen työn, myös pienimuotoisen ja -palkkaisen, tulisi olla aina kannattavaa. Oletettavaa kuitenkin on, että tämä valtiovarainministeriö tarkastelee kannustinloukkujen purkamista hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin perustuloa valmisteleva konsortio. Vaikka valtiovarainministerin mukaan työryhmän ensisijaisena tehtävänä ei ole säästöjen etsiminen, voidaan olettaa, että sosiaalipolitiikan keppi ja porkkana -akselilla keväällä valmistuvassa työryhmän loppuraportissa keinovalikoima painottuu kepin puolelle.

Mitä seurata:

Esitykset koskien asumistukijärjestelmää. Valtiovarainministeri Orpo on haastatteluissa korostanut erityisesti asumistukijärjestelmän aiheuttavia kannustinloukkuja. Asumistukijärjestelmän aiheuttamat suorat (työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa) välilliset (yleisen asumistuen vaikutus vuokrakustannusten kasvuun etenkin pääkaupunkiseudulla) kannustinvaikutukset nähdään sekä VM:ssä että etuutta hallinnoivassa Kelassa hyvin ongelmallisina. Kannustinloukut yhdistettynä asumistuen alati kasvaviin kustannuksiin muodostavat yhtälön, jonka lopputuloksena on vaikean nähdä muuta kuin asumistukijärjestelmän täysremontti.

Samaan aikaan asumistukijärjestelmän paisumisen kanssa poliittinen paine asumisen ja rakentamisen tuotantotukien, kuten erityisryhmien investointiavustusten ja korkotukien uudistamiselle kasvaa. Lienee poliittisesti järkevää tarttua ongelmaa, eli kasvavia asumiskustannuksia, useammalta puolelta yhdellä kertaa. Saa nähdä, asettaako hallitus puolivälitarkastelussaan työryhmää purkamaan tätä sosiaali- ja työllisyyspolitiikan kannalta äärimmäisen olennaista ongelmavyyhtiä.

Opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijoiden toimeentulon saralla tapahtuu monenlaista syksyllä 2017. Ensinnäkin, hallituksen opintotukileikkaukset astuvat voimaan. Toiseksi, järjestelmänäkökulmasta suurempana asiana, opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen. Muutos tulee tarkoittamaan merkittävää asumisetuuksien uusjakoa: monet tulevat menettämään asumistukietuuttaan osittain tai kokonaan, mutta useat myös voittavat saaden aikaisempaa enemmän asumistukea. Siirron myötä asumistuen saamisen ehdot muuttuvat ja tämä tulee vaatimaan toimija niin tuensaajan kuin vuokranantajan taholta. Suurin syy asumistuen menettämiseen on yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus. Ruokakuntakohtaisuuden vuoksi avopuolisoiden tulot tulevat jatkossa vaikuttamaan opiskelijan saaman asumistuen suuruuteen.

Yleiseen asumistukeen siirto tulee erottamaan opintotuen ja asumistuen tulovalvonnan toisistaan ja tämä tulee vaatimaan tarkkaavaisuutta tuensaajilta. Tämän lisäksi kimppakämpissä asuvien opiskelijoiden kannattaa tarkastaa hyvissä ajoin ennen tukijärjestelmän vaihtumista asunnon vuokrasopimukset: jos kämppiksillä on yhteinen vuokrasopimus tai jos erillisten vuokrasopimusten lisäksi asujia koskee yhteisvastuulauseke, tullaan asunnossa asuvia pitämään yhtenä ruokakuntana. Ennen etuusjärjestelmien muuttumista kannattaakin siis varmistaa, että sopimusasiat ovat vuokranantajan kanssa kunnossa. 

Mitä seurata:

  • Kelan ruokakuntatulkintojen muutoksia. tänä keväänä pannaan toimeen myös tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislait. Tämä tarkoittaa muutoksia myös Kelan tapaan olettaa esimerkiksi kämppiksinä asuvien ihmisten välisiä parisuhteita. Siinä missä aikaisemmin kämppiksinä asuvaa miestä ja naista on saatettu Kelassa puoliväkisin tulkita pariskunnaksi, jatkossa kaikkia kämppiksinä asuvia ihmisiä, sukupuolesta riippumatta, tulisi epäillä pariskunniksi. Onkin siis kiinnostava nähdä, miten Kela tulee soveltamaan näitä uusittuja lakeja ilman hetero-olettamia. Kytätäänkö kaikkia vai uskotaanko asukkaiden sanaan?
  • Tukimuutoksen vaikutukset opiskelijoiden asumisvalintoihin. Monet ovat kantaneet huolta asumistukijärjestelmän muutosten vaikutuksista opiskelijoiden asumisvalintoihin. Mitä sitten tehdään, kun opiskelijat saavat asumistukea saman verran kuin kaikki muut pienituloiset ihmiset Suomessa? Nähtäväksi jää, vaikuttaako asumistukijärjestelmän muutos opiskelija-asuntojen suosioon, yksiöiden kysyntään tai pienten vuokra-asuntojen hintatasoon.

 

4