Kuluneen vuoden aikana olemme vaikuttaneet näkyvästi opiskelijoiden toimeentulon ja rikkinäisen opintotuen parantamisen puolesta. Samaan aikaan on ollut käynnissä myös toinen, näkymättömämpi ja pidemmän tähtäimen vaikuttamistyö.

Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on tehnyt työtään koko vaalikauden ajan. Se on sisältänyt syväluotausta sosiaaliturvajärjestelmän ongelmista ja tarvittavista ratkaisuista.

Komitea on tähän mennessä päässyt ongelmaraporttien ja kannanottojen hyväksymisvaiheeseen. Edellisissä kuvataan nykyisen järjestelmän ongelmat ja jälkimmäisessä suunta, johon on liikuttava niiden ratkaisemiseksi. Luonnokset ovat sisältäneet rohkaisevia havaintoja opiskelijoiden toimeentulon tilasta.

Nuorten ja opiskelijoiden etuudet perustuvat vahvaan vastikkeellisuuteen ja sanktioihin. Käytännössä se tarkoittaa, että etuuden ehtojen täyttämisessä epäonnistuminen johtaa tuen lakkauttamiseen, takaisinperintään tai molempiin. Opintotuen osalta se on valitettavan tuttua.

”Nuorille suunnattujen palveluiden sijaan painotus on nyt liikaa sanktioissa, velvoitteissa ja vastikkeellisuudessa.”

Suora seuraus sanktioista on, että nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö on todella yleistä. Se on epätarkoituksenmukaista ja itse asiassa kasvattaa myös sosiaaliturvamenoja. Toimeentulotuki ei kannusta opintojen edistämiseen kuten opintotuki, vaikka se on tasoltaan opintotukea merkittävästi korkeampi ja näin julkiselle sektorille kalliimpi.

”Opiskelijoilla toimeentulotuen pidempiaikaisen käytön syynä voi olla esimerkiksi se, että heidän valitsemat opinnot eivät ole opintotukikelpoisia tai opintotuki on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi.”

Huomattavan panostuksen mietinnöissä on saanut opiskelijoiden etuuksien kyseenalaiset kannustinvaikutukset erityisesti työntekoon liittyen. Se näkyy sekä opintotuen tulorajoja että asumistukea koskevissa kirjauksissa.

”Asumistuessa otetaan huomioon koko ruokakunnan tulot, mikä voi johtaa kannustinloukkuun.”

”Opiskelun ja ansiotyön yhdistäminen koetaan ongelmaksi, koska opintotuen tulorajat mahdollistavat vain sivutoimisen työssäkäynnin.”

Ylipäätään asumistuen ruokakuntakohtaisuuden ongelma opiskelijapariskunnille on myös havaittu. Tämä kirjaus viittaa tilanteisiin, joissa toisella pariskunnan jäsenellä on kohtuullisia palkkatuloja, joiden seurauksena ruokakunnan yhteinen asumistuki jää saamatta. Tällöin toiselle osapuolelle jää saatavakseen vain 253 euron opintoraha, joka ei yksinkertaisesti riitä.

”Asumistuessa otetaan huomioon koko ruokakunnan tulot, mikä voi aiheuttaa epäoikeudenmukaiseksi koettua tuen menetystä opiskelevalle ruokakunnan jäsenelle erityisesti silloin kun jäsenet eivät koe muodostavansa yhteistä taloutta.”

Yleisesti myös etuusjärjestelmän monimutkaisuus saa osakseen huomiota. Esimerkiksi erilaiset tulojen vaikutukset opintotukeen ja asumistukeen on nostettu ansaitusti esiin.

”Opintotukilain mukainen opintotukijärjestelmä on erilaisten ikärajojen ja etuusosien muodostama sekava kokonaisuus.”

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että sosiaaliturvakomitea on kuluneen vuoden aikana ehtinyt käsitellä opiskelijoiden toimeentuloa melko monipuolisesti. Ongelmat näyttävät olevan tiedossa ja SYL voi niistä jokaisen allekirjoittaa. Selkein puute on, että opiskelijoiden etuuksien matalaa tasoa ei mainita. Se lienee kuitenkin tärkein huomio, jonka nykyisestä järjestelmästä voi tehdä.

Sosiaaliturvakomitean työ tulee jatkumaan vielä kauan. Toimikausi on asetettu 31.3.2027 asti. Opiskelijoiden on jatkettava määrätietoista vaikuttamistyötä, jotta opintotukijärjestelmän ongelmia saadaan korjattua ja opiskelijoiden etuudet ylipäätään mukaan sosiaaliturvauudistukseen.

Työn on määrä siirtyä selvitys-, kokeilu- ja tutkimusvaiheeseen tulevien vuosien aikana. Se on työn varsinaisesti jännittävin vaihe, sillä silloin pöydällä on myös perustulo. Sen puolesta myös SYL on valmiina puhumaan. Sehän olisi ratkaisu kaikkiin yllä lueteltuihin ongelmiin!