Kannanotto
Vapaa julkaistavaksi 9.9.2021
Koulutustason nostoon on sitouduttu laajasti, mutta siitä huolimatta riittäviä resursseja ei vaikuta löytyvän. Aloituspaikkojen lisäystä on tehty rahoituksella, joka ei yllä lähellekään todellisia kustannuksia. SYL vaatii, ettei koulutustasoa nosteta koulutuksen laadun kustannuksella.
Koulutus- ja osaamistason nosto on laajasti kannatettu ja sitouduttu tavoite. Nuorten ikäluokkien koulutustaso on jäämässä alemmaksi kuin 1970-luvun lopulla syntyneiden ikäryhmien. Siksi Suomessa halutaan nostaa nuoren ikäluokan korkeakoulutusaste 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite pohjaa jo viime hallituskauden Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030 ja tämän hallituksen koulutuspoliittiseen selontekoon. On selvää, että tämä tavoite vaatii toteutuakseen voimakkaita politiikkatoimia. Yksi merkittävimmistä on korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen, jota myös SYL on kannattanut, kunhan aloituspaikoille on riittävä rahoitus.
Paitsi että kannamme huolta maamme osaamistasosta, on yhä useamman pääsy korkeakoulutukseen suuri saavutettavuuskysymys. Tänäkin keväänä ilman opiskelupaikkaa jäi kaksi kolmasosaa hakijoista ja hakijasuma on edelleen todellinen. Vuosina 2020-2022 aloituspaikkoja onkin päätetty lisätä jo 6 300 paikalla ja tarkoitus on lisätä niitä edelleen, muun muassa EU-elpymisvälineen rahoituksella ja yliopistojen strategiarahoituksella. Myös tavoite kansainvälisten opiskelijoiden määrän kolminkertaistamisesta vaatii lisää aloituspaikkoja.
Aloituspaikkojen lisäämistä kuitenkin on tehty puutteellisella 6 000 euron per aloituspaikka per vuosi keskiarvorahoituksella, jota sekä Unifi, Arene että Sivistystyönantajat ovat kritisoineet todellisten kustannusten ollessa lähempänä 10 000 euroa. Tämä ero ei voi olla heijastumatta koulutuksen ja opintojen laatuun. Korkeakoulujen rahoitusmalli toki palkitsee (tavoiteajassa) valmistuvista opiskelijoista takautuvasti. Kuitenkin tilanteessa, jossa perusrahoituspottia ei kasvateta ja kaikkialla lisätään opiskelijamääriä, kiristyy yliopistojen välinen kilpailu rahoituksesta. Myös vanhat leikkaukset ja yliopistojen kireä tilanne näkyvät opetuksessa edelleen.
Suuri osa yliopisto-opiskelijoista voi huonosti jo ennen koronaa, ja pandemia on kärjistänyt tilannetta. Korkeakoulujen on kyettävä tarjoamaan laadukas opetus ja ohjaus jokaiselle opiskelijalle. Se vaatii riittävästi resursseja henkilöstöön ja opetusvälineisiin. Koulutustason nostaminen koulutuksen laadun kustannuksella ei ole järkevää politiikkaa. Jos taas poliittista tahtoa rahoituksen lisäämiseen ei yksinkertaisesti löydy, olisi syytä harkita myös aloituspaikkalisäysten jäädyttämistä. Siihen Suomella ei ainakaan ole varaa.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Annika Nevanpää
annika.nevanpaa@syl.fi
044 906 5007
