Kannanotto 6.6.2012 / SYL, SAMOK
Suomessa on parhaillaan käynnissä kokeilu, jonka aikana lukukausimaksuja voidaan tietyin edellytyksin periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksukokeilu käynnistyi helmikuussa 2010, ja sen on tarkoitus jatkua vuoden 2014 loppuun asti. Tänä aikana korkeakoulut voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavista koulutusohjelmista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kokeilun aikana selvittää, miten maksullisuus vaikuttaa korkeakoulujen kansainvälistymiseen, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun.
Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitossa – SAMOKissa on seurattu lukukausimaksukokeilua tarkkaan. Kokeilun tulokset ovat jääneet lukukausimaksujen perimisen kannalta erittäin laihoiksi, vaikka osa korkeakouluista on käyttänyt lisäresursoinnin, markkinoinnin ja opiskelijoiden apurahojen kautta kokeiluun enemmän rahaa kuin mitä lukukausimaksuilla on saatu kerättyä. Maksujen piirissä olevia opiskelijoita on yhdeksässä korkeakoulussa yhteensä 110, joista vain 12 maksaa lukukausimaksun täysin itse. Kaikki muut saavat jonkinasteisen apurahan.
”Yksikään korkeakoulu ei odota kokeilusta tuottoja korkeakoulun muuhun toimintaan! Lukukausimaksut eivät ole edes taloudellisesti kannattavia ja vain haittaavat Suomen kansainvälistymistä”, SAMOKin puheenjohtaja Elin Blomqvist ja SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen huomauttavat.
Kokeilun tulokset ovat samansuuntaisia kuin muissa Pohjoismaissa: Maksavia opiskelijoita on erittäin vaikea houkutella ilman apurahoja, ja maksujärjestelmään pitää sijoittaa paljon resursseja pitkän ajan kuluessa, jotta se voisi edes teoriassa muuttua kannattavaksi.
”Parhaiden opiskelijoiden houkuttelemiseksi on joka tapauksessa myönnettävä apurahoja, suurimmillaan niin, että ne kattavat koko lukukausimaksun ja lisäksi jopa elinkustannuksia. Meillä on vielä tilaisuus välttää Ruotsin ja Tanskan tilanne: radikaalisti pudonneet opiskelijamäärät, maksujen ja apurahojen pyörittämisen myötä lisääntynyt hallintotyö ja resurssien käyttäminen ylimääräiseen markkinointiin ja markkinointibudjettien kasvaminen”, SAMOKin puheenjohtaja Elin Blomqvist muistuttaa.
SYL:n ja SAMOKin puheenjohtajien mielestä Suomen kannattaa hyötyä kansainvälisistä opiskelijoista muilla, lukukausimaksuja huomattavasti järkevämmillä tavoilla. Kansainväliset opiskelijat ja tutkinnon suorittajat lisäävät sekä korkeakoulutuksen että yhteiskunnan myönteistä kansainvälistymistä. He tuovat osaamista ja veroeuroja työskennellessään opintoaikanaan sekä jäädessään Suomeen töihin valmistuttuaan.
Tilastokeskuksen aineiston pohjalta tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2007 tutkinnon suorittaneista ulkomaiden kansalaisista 67 % oli Suomessa vielä vuosi valmistumisensa jälkeen. Näistä Suomeen jääneistä puolestaan työllisiä oli 73 %. Ne, jotka eivät syystä tai toisesta jää Suomeen, ovat arvokkaita verkostojamme maailmalla, niin työelämän kontakteina kuin korkeakoulutuksemme puolestapuhujina.
”Lukukausimaksukeskustelussa on syytä siirtyä ideologisesta haihattelusta tosiasioihin. Faktat ja vertailutieto puhuvat selvää kieltä siitä, miten Suomi hyötyy maksuttoman koulutuksen tarjoamisesta: jo nyt puolet ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen veronmaksajiksi opintojensa jälkeen”, sanoo Jarno Lappalainen ja jatkaa:
”Epäonnistuneen kokeilun jatkotoimenpiteitä pohdittaessa olisi järkevää keskittää tarmo siihen, miten esimerkiksi oleskelulupakäytäntöjä ja kieliopetusta kehittämällä loputkin näistä opiskelijoista saataisiin jäämään rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.”
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Jarno Lappalainen (SYL), p. 044 906 5007, jarno.lappalainen(at)syl.fi
Puheenjohtaja Elin Blomqvist (SAMOK), p. 050 389 1000, elin.blomqvist(at)samok.fi
