Kannanotto 5.7.2013
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen on ongelma, johon tähän mennessä ei ole puututtu riittävän tarmokkaasti. Kelan alle 30-vuotiaita nuoria koskevasta tutkimuksesta selviää, että joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, kolme neljäsosaa heistä mielenterveysongelmien takia. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi valtio on vaarassa menettää verotuloina, kasvaneina sosiaalimenoina ja menetettynä työpanoksena 1,2 miljardia euroa – vuodessa.
Hyvä keino nuorten opiskelu- ja työkyvyn palauttamiseen on kuntoutuspsykoterapia, jonka tulokset Kelan tutkimuksissa ovat olleet merkittäviä. Kuitenkin vain 10 % ennenaikaiselle eläkkeellä joutuneista on saanut psykoterapiahoitoa masennukseensa. Myös Euroopan unionin neuvosto on vastikään suosittanut Suomelle, että panostuksia tulisi tehdä ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja kuntoutukseen.
“Yhteinen velvollisuutemme on huolehtia siitä, että panostukset nuorten ja opiskelijoiden korjaavaan terveydenhoitoon ovat riittäviä yhdessä ennaltaehkäisevän hoidon rinnalla. Suomella ei todellakaan ole varaa menettää kokonaista sukupolvea”, Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) Marina Lampinen muistuttaa.
Kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuuksista koituvat kustannukset ovat olleet erityisen kohtuuttomia yli 25-vuotiaille opiskelijoille, sillä he eivät enää ole nuorille suunnatun psykoterapian piirissä. Yksittäisen yli 25-vuotiaan opiskelijan kustannukset nousevat jopa 2000 – 3000 euroon vuositasolla. Suomen ylioppilaskuntien liitto ehdottaa, että jatkossa kuntoutuspsykoterapian pienempi omavastuuosuus laajenee koskemaan kaikkia nuorisolain piirissä olevia alle 29-vuotiaita.
“Nuorelle itselleen koituvat kustannukset nousevat usein niin suuriksi, ettei heillä ole varaa terapiaan. Kuitenkin terapian tarjoama apu olisi ensiarvoisen tärkeää heidän opiskelu- ja työkykynsä palauttamiseksi. Kuntoutuspsykoterapian tarjoaminen kaikille sitä tarvitseville nuorisolain piiriin kuuluville olisi kohtuullinen kädenojennus yhteiskunnalta”, sanoo SYL:n hallituksen jäsen Turkka Sinisalo.
Huomionarvoista on, että nuorisotakuu ei ulotu niihin nuoriin, joilla on opiskelupaikka. Koulutus on hyvä keino ehkäistä syrjäytymistä, mutta tämä ei tarkoita, että kaikki opiskelijat voisivat hyvin. Tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus opiskelijoilla on kaksinkertaistunut 12 vuodessa. Opiskelijoista 28 % kärsii psyykkisistä vaikeuksista ja joka kymmenennellä on kohonnut uupumusriski.
“Nuorten hyvinvoinnin unohtamisesta koituvan laskun maksaa paitsi yhteiskunta, myös jokainen työkyvyttömyyseläkkeelle päätynyt nuori kalliisti omalla kohdallaan. Miljardin euron kysymys on, mitä hallitus aikoo tehdä?” puheenjohtaja Marina Lampinen pohtii.
Lisätietoja:
SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen, marina.lampinen@syl.fi, p. 044 906 5007
SYL:n hallituksen jäsen Turkka Sinisalo, turkka.sinisalo@syl.fi, p. 044 906 5001