Koulutuspoliittisessa selonteossa on paljon hyvää ja se tarjoaa suuntaviivat koulutuksen pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Valitettavasti siinä on unohtunut opiskelija ja opiskelijoiden hyvinvointi. Esitettyjen lukuisten tavoitteiden toteuttaminen tarkoittaa uusia tehtäviä myös yliopistoille ja niiden toteutumiseen on varattava riittävät resurssit.

Lue Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto koulutuspoliittiseen selontekoon. (Aukeaa uuteen ikkunaan)

Selonteossa ei ole ollut tavoitteena linjata kattavasti siitä, miten sen toimet rahoitetaan, mutta uudet tehtävät ja yliopistokoulutuksen kehittäminen yhä kunnianhimoisempaan suuntaan tarkoittavat väistämättä lisäresurssien tarvetta. Ilman pitkäaikaista sitoutumista resurssointiin jäävät selonteon hienot tavoitteet kauniiksi ajatuksiksi.

Selonteossa työelämänäkökulma korostuu SYL:n näkökulmasta liian paljon. Sen sijaan (korkea)koulutuksen sivistävää luonnetta ei tuoda esiin riittävästi, eikä suomalaisen koulutuksen perustaa – maksutonta koulutusta – mainita selkeästi. Sivistyksellä on erityinen merkitys nyt, kun maailmanlaajuisesti keskustellaan myös demokratiasta ja sen tilasta sekä medialukutaidosta ja kyvystä kriittisen ajatteluun. 

Korkeakoulutusta käsitellään selonteossa jokseenkin ongelmakeskeisellä tavalla, kun muita koulutusasteita käsitellään positiivisesti korostaen mahdollisuuksia. SYL on myös pettynyt siihen, että opiskelijat nähdään kannustuksen kohteena ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen välineinä. Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti ja hyvinvointi heikentynyt erityisesti koronan aikana. Lukemattomat kyselyt ja tutkimukset ovat näyttäneet, että opiskelijoiden jaksaminen ja opiskelukyky on romahtanut epidemian seurauksena. Siksi SYL ihmettelee, että opiskelijoiden hyvinvointiin ei ole kiinnitetty koulutuspoliittisessa selonteossa juuri yhtään huomiota. 

Koulutuspoliittisten näkökulmien lisäksi selonteon luonnoksessa esitellään opintotukeen liittyviä linjoja. Niihin SYL on lausunnossaan pääosin tyytyväinen. Huolta kuitenkin herättää selonteon kummallinen suhtautuminen opintolainaan koulutuksen “investointiluonteisuutta” korostavana tekijänä. Ikään kuin opiskelijan ruoka- ja asumiskustannukset ja muu välttämätön toimeentulo olisivat “investointi” eikä välttämättömyys. SYL toivoo tulkinnan muuttamista ja opiskelijan toimeentulon oikeuden tunnustamista. Lisäksi SYL kiinnittää lausunnossaan huomiota muun muassa koulutuksen saavutettavuuden, eli tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen tehtävän työn kunnianhimoisuuteen, jota tällä hetkellä edistetään esimerkiksi osana korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa.

SYL haluaakin kiinnittää huomiota kysymykseen, missä selonteossa on opiskelija?

Siksi omassa lausunnossaan SYL nostaa erityisesti esiin opiskelijoita koskettavia huomioita. 

1. Opiskelijoiden hyvinvointiin, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen panostamisen tulee olla ensisijaisia prioriteetteja kaikessa koulutusjärjestelmän parissa tehtävässä työssä. Tämä pitää huomioida esimerkiksi opintopsykologien saatavuudessa ja saavutettavuudessa.
2. Kansainvälisten opiskelijoiden prosentuaalista osuutta kaikista opiskelijoista halutaan nostaa ja valmistuneiden työllistymisastetta kasvattaa, mutta jälleen vähemmälle huomiolle jäi kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hyvinvointi, integroituminen ja asema yhteisössä. Kansainvälisten opiskelijoiden kokonaismäärää voidaan nostaa, mutta jotta muut tavoitteet saavutetaan, täytyy Suomessa panostaa kansainvälisten opiskelijoiden palveluihin ja hyvinvointiin.
3. Opintotuelle asetetaan hyviä tavoitteita, mutta tulkinta opintolainasta hämmentää. Opintotuen on mahdollistettava täysipäiväinen opiskelu ja oltava riittävä toimeentulon turva opiskelijalle. 
4. Digitaalisuuden, digipedagogisen osaamisen sekä korkeakoulujen digivision rahoituksen huomioiminen selonteossa on hyvä asia. Koulutuksen alustamainen toteutus on tulevaisuutta, sitä kehittämistä, jota me opiskelijat olemme toivoneet.
5. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat lakinsa ja roolinsa koulutusjärjestelmässä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön ei tule perustua resurssien säästämiseen laadun kustannuksella vaan tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamiseen. Kehityksen tulee olla lähtöisin korkeakouluista itsestään.

Selonteko keräsi lausuntokierroksella 286 kommenttia eri tahoilta. Suuri määrä kommentteja voi johtaa merkittäviin muutoksiin selonteossa. SYL onkin huolissaan selonteon valmistelun seuraavista vaiheista. SYL kokee, että toinen lausuntokierros olisi tarpeellinen mikäli selontekoa kirjoitetaan merkittävästi uudelleen. 

Korkeakoulut ja korkeakouluopiskelijat ovat Suomelle merkittävä voimavara. Me SYL:ssa uskomme, että koulutukseen panostaminen on parasta koronaelvytystä ja siksi vaadimmekin, että korkeakouluopiskelijoiden kohtaamat haasteet ja korkeakoulujen rahoitukseen liittyvät ongelmat otetaan vahvemmin huomioon koulutuspoliittisessa selonteossa.  

Lue Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto koulutuspoliittiseen selontekoon. (Aukeaa uuteen ikkunaan)

Lisätietoja

Annika Nevanpää

SYL:n puheenjohtaja

044 906 5007

annika.nevanpaa@syl.fi