Suomen ylioppilaskuntien liitto lausui viime viikolla yliopistojen todistusvalinnan pisteytysluonnoksesta yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeelle otakantaa.fi-palvelussa. Opiskelijavalintojen kehittämishanke on yliopistojen toimesta vuonna 2022 perustettu hanke, jossa pyritään kehittämään sekä todistusvalintaa että valintakoevalintaa tutkittuun tietoon perustuen. Todistusvalinnan kehittämisen tavoitteena on ollut pisteytyksen muuttaminen yksinkertaisemmaksi ja vähemmän kuormittavaksi taulukoiden määrää karsimalla ja pistemääriä uudistamalla.
SYL kiittää kehittämishanketta tehdystä työstä. Hakijan kannalta monimutkaisen ja ohjausvaikutuksiltaan voimakkaan todistusvalinnan kehittäminen on tarpeellista. SYL kuitenkin näkee, että todistusvalinnasta kiinni pitämistä ei tule tulevaisuudessa nähdä itsestäänselvyytenä, vaikka todistusvalinta on jo alkanut vakiintua osaksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kokonaisuutta.
SYL suhtautuu myönteisesti äidinkielen merkityksen nostoon pisteytyksessä. Äidinkielen lukion oppimäärä ja ylioppilaskoe tuottavat yliopisto-opiskelun kannalta keskeisiä taitoja, kuten kielellistä osaamista, argumentaatiota ja tiedon soveltamista. SYL pitää perusteltuna myös sitä, että matematiikan painotusta on tasoitettu vastaamaan paremmin aineen relevanssia kullakin alalla.
SYL näkee lukion oppiaineiden alarelevanssin painottamisen pisteytyksen lähtökohtana oppimäärien pituuksien sijaan positiivisena kehityssuuntana. Ainereaalien pisteytyksen osalta SYL ehdottaa harkitsemaan pisteytystä muutamassa taulukossa, joissa pisteytyksen alarelevanssi voidaan kyseenalaistaa. Periaatetasolla SYL kuitenkin yhä kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen siitä, että aikaisempi koulumenestys tietyssä aineessa tarkoittaaa suoraan soveltuvuutta tietylle akateemiselle alalle. Muistutamme lukiolla olevan itsenäinen rooli yleissivistävän koulutuksen antajana ja ylioppilaskirjoitusten mittaavan lukiossa opittua; ei akateemisia valmiuksia.
SYL suhtautuu kriittisesti korkeisiin kynnysehtoihin ja näkee, että kynnysehdoissa on alojen välillä liian suurta vaihtelua, mikä ei vaikuta hakijan kannalta perustellulta. Kynnysehtoja tulee mahdollisuuksien mukaan aina välttää tai niiden on oltava mahdollisimman matalia, mikä on tärkeää saavutettavuuden näkökulmasta. Kynnysehto tulisi nähdä ennemminkin minimivaatimuksena alalla pärjäämiseen, kuin hakijoita erottelevana tekijänä. SYL peräänkuuluttaa kynnysehtojen perusteiden avoimuutta. Hakijan tulee voida saada tietoa alakohtaisten kynnysehtojen muodostumisperusteista hakiessaan.
SYL näkee, että pisteytystä on kehitetty parempaan suuntaan. Siitä huolimatta pisteytystaulukoiden ohjausvaikutus ei poistu, mikä tekee todistusvalinnasta perustavanlaatuisesti ongelmallisen väylän. Opiskelijoilla tulee olla myös mahdollisuus erehtyä ja onkin luonnollista, että kiinnostuksen kohteet muuttuvat opintojen edetessä.