SYL lausui eduskunnan sivistysvaliokunnalle valtion vuoden 2025 talousarviosta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvilta osin. SYLin vahvimmat viestit koskivat opiskelijoiden sosiaalietuuksia ja korkeakoulutuksen rahoitusta.
Opiskelijoiden etuudet heikkenevät
Talousarviossa leikataan opiskelijoiden rahamuotoisia etuuksia, kun opiskelijat siirretään yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle. Siirto toteutetaan muiden aiemmin päätettyjen opiskelijoihin kohdistuvien etuusleikkausten päälle, minkä seurauksena opiskelijoiden rahamuotoisten etuuksien arvo voi heikentyä jopa kolmanneksella vuoteen 2028 mennessä.
SYL esitti sivistysvaliokunnalle vakavan huolen opiskelijoiden toimeentulosta ja sen heikennyksistä seuraavasta toimeentulotukimenojen kasvusta. Vaikutusarvioiden mukaan opiskelijoiden asumistuen muutos lisäisi toimeentulotukimenoja vain 6,6 miljoonalla eurolla, mutta SYL pitää tätä arviota selkeästi liian pienenä. Kun vastaava siirto toteutettiin vuonna 2017 päinvastaiseen suuntaan, säästettiin toimeentulotukimenoja kokonaista 44 miljoonaa euroa, joten nykyisessä arviossa on selkeä ristiriita aikaisemmin havaittuun nähden.
Samalla opiskelijoiden nopea velkaantuminen ja noussut korkotaso lisäävät valtion opintolainojen takausvastuista, korkoavustuksesta ja opintolainojen maksuvapautuksista aiheutuvia kustannuksia. Velkaantumisesta ja velan maksuvaikeuksista aiheutuvat menot ennustetaan ensi vuonna suuremmiksi kuin mitä valtio maksaa opiskelijoille opintolainahyvityksiä ja korkoavustuksia yhteensä. SYL on järkyttynyt tästä asiantilasta ja toteaa, että näin asian ei pitäisi olla.
Korkeakoulutus säästyi leikkauksilta, mutta panostukset eivät riitä koulutustason nostoon
Lausunnossaan SYL kiiti siitä, että korkeakoulutukseen ja tutkimukseen varattuihin määrärahoihin ei talousarviossa kohdistu leikkauksia ja että tarvittavat indeksikorotukset rahoitukseen tehdään.
Hallitus on kuitenkin sitoutunut ohjelmassaan Suomen koulutustason nostamiseen mahdollisimman lähelle 50 % nuoressa ikäluokassa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen edistämiseksi ehdotetaan 10,5 miljoonan euron lisäystä kohdennettavaksi uusiin aloituspaikkoihin vuonna 2025. Rahoituslisäykset ovat kuitenkin mittaluokaltaan täysin riittämättömiä koulutustason nostoon, sillä esimerkiksi korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelmassa arvioitu korkeimmillaan 177,1–190 miljoonaan euroon vuositasolla vuoteen 2035 saakka.
Lisäksi koulutustason nostoa tavoitellaan kohdentamalla entistä enemmän opiskelupaikkoja ensikertalaisille. SYL haluaa huomauttaa, etteivät opiskelupaikkakikkailu ja ensikertalaisten suosiminen ole toimenpiteinä riittävä koulutustason nostoon, vaan tarvitaan pysyvä riittävä korotus perusrahoitukseen.
SYL ehdottaa, että hallitus käynnistäisi valmistelutyön parlamentaarisen sovun laatimiseksi koulutustason noston rahoittamiseksi. Ainoa kestävä tapa nostaa Suomen koulutustaso OECD-verrokkimaiden tasolle on parlamentaarinen sitoutuminen hallituskaudet ylittävään pitkäjänteiseen rahoitussuunnitelmaan. Lisäksi on huolehdittava riittävästä oppimisen tuesta sekä panostettava sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvointiin.
Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa TÄÄLTÄ