Kommentti 20.9.2013
Yle uutisoi 20.9., että lähes kaikille lisäaikaa opinnoilleen pyytäneille yliopisto-opiskelijoille oli sitä myönnetty. Uutisessa muistettiin hyvin tuoda esille myös tähän liittyvä syy: yliopistojen ei kannata opiskelijan opiskeluoikeutta katkaista, mikäli tämän on realistista saada opintonsa loppuun, sillä suuri osa yliopistojen rahoituksesta tulee valmistuneista opiskelijoista. Myös opetusministeri Krista Kiuru kommentoi uutisoinnissa osuvasti, että muilla keinoilla saattaisi olla enemmän vaikutusta opintoaikojen lyhenemiseen.
Yliopisto-opiskelijoilla on hyvin erilaisia syitä sille miksi he eivät valmistu tavoiteajassa. Mikään yksittäinen ratkaisu ei siis mitenkään voi poistaa tavoiteajan ylittymistä kaikilta.
“Ei opintoaikojen rajausta alunperinkään tehty siksi, että yliopisto-opiskelijoiden opinto-oikeus automaattisesti katkaistaisiin seitsemän vuotta opintojen aloittamisen jälkeen. Ei siinä olisi mitään järkeä”, kommentoi puheenjohtaja Marina Lampinen.
“Lainsäädännöllä tavoiteltiin sekä opiskelijoille että yliopistoille enemmän ryhtiä opintojen suunnitteluun ja seurantaan, ja tämänkin tavoitteen saavuttamisessa on vielä tekemistä. Nykyisen rajauslainsäädännön pitkän tähtäimen vaikutuksia asenteisiin, osaamisen kehittymiseen tai opiskelukykyyn ei voida vielä arvioida juuri lainkaan. Näitäkään ei saa unohtaa”, Lampinen jatkaa.
Opintoaikojen rajaus asettaa vaatimuksia myös yliopistoille. Lainsäädäntö edellyttää, että yliopiston on järjestettävä opetus ja opintojen ohjaus niin, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa, suurimmalla osalla aloja maisterin tutkinto viidessä vuodessa. Tahti edellyttää, että opiskelijan pitäisi lukukaudessa suorittaa 30 opintopistettä, jokainen työmäärältään oikein mitoitettuna 27 tuntia työtä. Se vaatii esimerkiksi 14 opiskeluviikolle, syyskuun alusta joulukuun puoliväliin, jaettuna melkein 60 tuntia opiskelua viikossa.
“On aivan selvää, että lakihinkkauksen ja byrokratian lisäämisen sijaan järkeviä toimenpiteitä opintoaikojen sujuvoittamiseen ovat esimerkiksi lukukausien tehokkaampi käyttö, opintojen suunnittelun parantaminen, kesäopintomahdollisuuksien lisääminen sekä tenttiakvaarioiden ja muiden sellaisten opiskelumahdollisuuksien kehittäminen, jotka ovat ajasta ja paikasta riippumattomampia. Opiskelu ja oppiminen ei ole sidottu luentosaleihin”, hallituksen jäsen Aino-Kaisa Manninen muistuttaa.
“Edellytämme, että maailman osaavimman kansan titteliä tavoittelevan Suomen kirkas tavoite on opintoaikojen itsepintaisen, kapeakatseisen ja itseisarvoisen lyhentämisen sijaan korkeatasoinen osaaminen ja sitä kautta työurien pidentäminen”, Marina Lampinen summaa.
Lisätietoja:
hallituksen jäsen (koulutuspolitiikka) Aino-Kaisa Manninen, p. 044 906 5006
koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, p. 041 515 2231
etunimi.sukunimi@syl.fi
