Kannanotto 18.6.2013
Milloin lapsia oikein voi hankkia? Työelämä ei kohtele potentiaalisessa lapsenhankkimisiässä olevia naisia reilusti. Työantajalle nuori nainen on riski, mikä johtaa eriarvoiseen kohteluun työnhaussa ja urakehityksessä. Akavan mukaan enemmän kuin joka kolmas korkeakoulutettu alle 35-vuotias nainen työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa.
Perheen perustaminen jo opiskeluaikana on sekin taloudellisista syistä usein mahdotonta. Opiskelijalapsiperheiden taloudellinen asema on erittäin heikko ja jopa 60 % heistä elää köyhyysrajan alapuolella! Tällä hetkellä vain joka kymmenennellä korkeakouluopiskelijalla on lapsi tai lapsia. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka opintotukijärjestelmä ei ota huomioon lasten hankkimisesta aiheutuvia kuluja. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun puolivälissä, eikä se ole sinne sen koommin palannut.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan lapsiperheellisten opiskelijoiden tilannetta pitää mitä pikimmin parantaa 145 euron opintotuen huoltajakorotuksella. Tällä hetkellä osa lapsiperheellisistä opiskelijoista pyrkii yhdistämään lastenhoidon ja täysipäiväisen opiskelun joutuen lopulta turvautumaan toimeentulotukeen riittämättömän opintotuen vuoksi. Toiset ratkaisevat yhtälön käymällä töissä, mikä taas johtaa opintojen hidastumiseen. Opiskelijalapsiperheissä joudutaan myös kattamaan elämisen kuluja lainalla muita opiskelijoita reilusti enemmän.
Aalto-yliopistossa arkkitehtuuria opiskelevan pariskunnan Maiju Suomen ja Tuukka Päivärinteen perheessä molemmat ovat käyneet vuorotellen töissä lapsen synnyttyä, jotta toinen heistä voi aina vuorollaan edistää opintojaan. Molemmat heistä ovat lisäksi nostaneet maksimimäärän opintolainaa elinkustannusten kattamiseksi.
“Opiskelun, työssäkäynnin ja perheen yhdistäminen ei ole ollut helppoa. Ala on lisäksi sellainen, että opiskelu vaatii runsaasti työskentelyä ja läsnäoloa yliopistolla, etäopiskelu ei useinkaan ole vaihtoehto”, Maiju Suomi sanoo.
Opiskelijoista miltei 90 % toivoisi hankkivansa tulevaisuudessa lapsen tai nykyistä enemmän lapsia – miesopiskelijat toivovat naisia useammin kahta lasta. On perusteltua olettaa, että työelämän epävarmuus heikentää nimenomaan naisten lastensaantitoiveita jo opiskeluaikana. Kuitenkin opiskelijanaisista reilusti yli puolet haluaisi ensimmäisen lapsensa jo 25-29-vuotiaana.
“Yhteiskunnan tuki ja työmarkkinoiden asenteet eivät madalla kynnystä lasten tekoon, vaikka on selvää, lapsia tarvitaan tulevaisuutta turvaamaan. Lisäksi lasten hankkiminen jopa jo opiskeluaikana olisi yhteiskunnan etujen mukaista niin ensisynnyttäjien iän madaltamiseksi kuin väestörakenteen kannalta. Suomalaisten perheiden keskimääräinen lapsiluku on 1,8, kun väestön uusiutumistaso vaatisi vähintään 2,1 lasta”, SYL:n hallituksen jäsen Noora Laak summaa.
SYL:n mukaan päättäjillä on ratkaisun avaimet käsissään juuri nyt, kun ensi vuoden budjettivalmistelut ovat käynnissä. Hallituksella on halutessaan vielä mahdollisuus kohentaa opiskelijalapsiperheiden asemaa.
“Nykyisessä hallitusohjelmassa opiskelijalapsiperheiden tilannetta on luvattu tarkastella, mutta tositoimiin ei edelleenkään ole ryhdytty. Kevään kehysriihessä opintotukeen tehtiin joitakin parannuksia, mutta huoltajakorotus ei mahtunut hallituksen päätöslistalle tälläkään kertaa. Joko nyt on huoltajakorotuksen aika?” kysyy SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen.
Lisätietoja:
SYL:n hallituksen jäsen Noora Laak, noora.laak@syl.fi, 044 906 5004
SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, soile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233
