Kannanotto 19.6.2012
Kesätyön tarkoituksena on kartuttaa työkokemusta, mutta myös lisätä vuosittaista toimeentulon määrää. Opiskelijatutkimus 2010:n mukaan noin 80 prosenttia opiskelijoista työskentelee kesäaikana. Kesätyömahdollisuudet, työn kesto ja saatavuus vaihtelevat eri puolilla Suomea, joten työllistyminenkään ei aina takaa riittävää toimeentuloa kesäaikana. Näin on varsinkin silloin, kun opiskelumahdollisuudet jatkuvat vasta myöhään syyskuulla. Harjoittelu toisella paikkakunnalla saattaa koitua joillekin opiskelijoille taloudellisesti raskaaksi, koska pienestä harjoittelupalkasta pitää maksaa kahden asunnon vuokra.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on kevään aikana pitänyt vahvasti esillä yhä parempaa mahdollisuutta kesäopintoihin. Kesäopiskelu osaltaan tukee opintojen etenemistä ja on tällä tavoin perusteltu vaihtoehto kesätöille. Korkeakoulujen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kesäajan opiskelumahdollisuuksiin, koska myös kesäopintotuen saaminen on sidottu opintojen suorittamiseen, tämä sama vaade koskee myös opiskelijoiden asumisen tukea.
Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollisuutta kesäopintotukeen tai kesätöitä ei ole tarjolla, löytyy viimeinen toimeentulon vaihtoehto kunnan sosiaalitoimesta. SYL haluaakin heti kesän alkuun muistuttaa kuntien sosiaalitoimia opiskelijoiden yhtäläisestä oikeudesta saada toimeentulotukea.
Kuluneen talven aikana on tullut esille tapauksia, joissa opiskelijoita on tarmokkaasti ohjeistettu ottamaan sosiaalista luototusta, vaikka heillä on ollut oikeus toimeentulotukeen. Sosiaalinen luototus on kuitenkin tarkoitettu niille, joilla se estää taloudellista syrjäytymistä ja joilla ei ole mahdollisuutta saada luototusta muualta.
“Lain mukaan opiskelijoiden oikeutta toimeentulotukeen ei voida rajoittaa sen vuoksi, että heillä olisi mahdollisuus saada sosiaalista luototusta. Kaupungeittain vaihtelevat käytännöt asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata. Lisäksi huolestuttaa se, että mikäli opiskelija ei itse tiedä omia oikeuksiaan toimeentulotukea hakiessaan, hän ei välttämättä saa yhdenvertaista kohtelua ja oikeaa tietoa”, SYL:n hallituksen jäsen ja sosiaalipoliittinen vastaava Milja Henttonen sanoo.
Opiskelijoita ei myöskään saa laittaa eriarvoiseen asemaan kohtuullisten asumiskustannusten määrittelyssä, vaan vuokrakaton tulee olla sama kuin muillakin toimeentulotukea hakevilla. Tästä asiasta syntyi ennakkotapaus, kun Rovaniemen kaupunki joutui muuttamaan ohjeistustaan eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnan jälkeen.
On hyvin mahdollista, että tänä kesänä niiden opiskelijoiden, joiden täytyy turvautua toimeentulotukeen, määrä tulee kasvamaan. Syynä tähän ovat syksyllä 2011 voimaan astuneet muutokset asumislisäkuukausien käytössä. Asuminen on suurin opiskelijan taloudelle koituva menoerä, joka vie liki 50 prosenttia opiskelijan tuloista.
“Sosiaalitoimen kynnys on hyvin raskas ylittää, ei siellä kukaan huvikseen käy. Hyvinvointiyhteiskunta ei nöyryytä ketään heikossa elämäntilanteessa olevia. Jokaisen pitää voida luottaa siihen, että turvaverkostomme on kestävä, eikä kukaan solahda sen läpi apua saamatta”, Milja Henttonen muistuttaa.
Lisätietoja:
SYL:n hallituksen jäsen ja sosiaalipoliittinen vastaava Milja Henttonen, p. 044 906 5004
Sosiaalipoliittinen sihteeri Ville Impiö, p. 041 515 2233
etunimi.sukunimi@syl.fi
www.syl.fi
www.facebook.com/SYL.FIN
www.twitter.com/SYL_FIN
