SYL on jättänyt korkeakoulujen rahoitusmalleja ja ohjausta käsittelevän työryhmän kokouksessa 11.12. eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen yliopistojen rahoitusmallista kaudelle 2025–2028 yhdessä Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOKin ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n kanssa.
Työryhmä esittää rahoitusmalliin uutta ensikertalaisten uusien opiskelijoiden määrää mittaavaa indikaattoria, joka olisi 3 %:n suuruinen. Lisäksi uuden mallin myötä toista samantasoista suoritettua tutkintoa painotettaisiin nykyisen 0,7:n sijasta 0,5:llä ja tavoiteajassa suoritettua tutkintoa nykyisen 1,5:n sijasta 1,8:lla. Jatkossa siis esimerkiksi toisen samantasoisen tutkinnon suorittaneesta yliopisto saisi rahoitusta vain puolet siitä määrästä, mikä sille kohdennettaisiin ensimmäisen tutkintonsa suorittaneesta valmistuneesta. Muutosten taustalla on hallituksen tavoite vähentää nk. ”koulutuksen kasautumista” sekä vauhdittaa opiskelijoiden valmistumista ja nostaa näin Suomen koulutustasoa. SYL pitää esitettyjä uudistuksia lyhytnäköisenä ja tehottomana ratkaisuna Suomen koulutustason nostoon.
SYLin näkökulmasta uusi ensikertalaisuusindikaattori on ongelmallinen. Opiskelija menettää ensikertalaisuuden jo ottaessaan vastaan paikan korkeakoulusta, ja siksi ei-ensikertalaisten joukossa on runsaasti alanvaihtajia, joilla ei ole vielä yhtäkään korkeakoulututkintoa. Heidän kohdallaan on siis epärehellistä puhua koulutuksen kasautumisesta. Mahdollisuudet yrittämiseen, erehtymiseen ja suunnan vaihtamiseen täytyy säilyttää korkeakoulujärjestelmässä jatkossakin. Yhdistettynä kerroinmuutoksiin uuden indikaattorin seuraukset voivat olla epätarkoituksenmukaisia ja odottamattomia.
Toisen samantasoisen tutkinnon kerroin 0,5 on kohtuuttoman matala. Myös toisen tutkinnon suorittajat kuluttavat korkeakoulujen opetus- ja ohjausresursseja, ja korkeakouluille kuuluu riittävä kompensaatio myös heidän kouluttamisestaan. SYL näkee, että kertoimella 0,5 painotettu rahoitus ei riitä ja vaarana on, että korkeakoulut ajautuvat heikentämään entisestään toisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Tavoiteajassa suoritetun tutkinnon kertoimen nostoa 1,5:stä 1,8:aan perustellaan koulutuksen läpäisyn parantamisella. SYL pitää perustelua huonona, sillä korkeakouluilla on melko vähän mahdollisuuksia kirittää opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Kun Petteri Orpon hallitus samaan aikaan leikkaa opiskelijoiden sosiaaliturvaa, on todennäköistä, että opiskelijoiden työssäkäynti lisääntyy, mikä vähentää opiskeluun käytettävissä olevaa aikaa ja hidastaa opintojen etenemistä entisestään. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat huomattavasti voimallisempi toimi kuin mikään, mitä korkeakoulutut pystyvät rahoitusmallin kannustamina toteuttamaan. Näyttää siis erittäin epätodennäköisenä, että tulevalla kaudella koulutuksen läpäisy paranisi laisinkaan.
Työryhmän kokouksessa 30.11. lupasin syödä hattuni, mikäli kertoimen korottamisen seurauksena korkeakoulujen läpäisy tulevalla nelivuotiskaudella paranee, sillä juuri niin epätodennäköiseltä se tässä tilanteessa vaikuttaa. Tässä arviossani olen valmis myös pitäytymään.
Ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalliksi on täällä. Eriävä mielipiteemme on ehdotuksen liitteenä 5.
Tyvärr finns denna blogg bara på finska.
Unfortunately, this blog post in available only in Finnish.
