SYL: Työurat alkavat jo opintojen aikana – hyvä niin!

Kommentti Yleisradion uutiseen 17.1.2013

YLE uutisoi 17.1.2013, että vain kolmannes yliopisto-opiskelijoista valmistuu viidessä vuodessa tai alle. Kolme neljästä valmistuu alle seitsemässä vuodessa. Pääsyy opintojen viivästymiselle on työnteko. Arviolta 63 prosenttia korkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojensa ohessa, ja he muodostavat noin 11 % työvoimasta (1).

Keskusteluissa unohtuu usein se fakta, että opiskelijat tekevät opiskelualaansa liittyvää työtä. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys (2) kertoo, että 84 prosenttia opintojen aikana töissä käyneistä loppuvaiheen opiskelijoista on tehnyt oman alansa töitä. Opintojen aikana tehty työ tukee siirtymistä työelämään, ja työkokemuksella on kiistatonta merkitystä työnhaussa: Eurobarometrin (3) mukaan uusia työntekijöitä palkatessaan 92 % suomalaisista työnantajista näkee erittäin tärkeänä sen, että työnhakijalla on aikaisempaa työkokemusta. Luku on Euroopan korkeimpia.

”On erittäin vaikea ymmärtää, millä tavalla opiskelijoiden työllistymistä tai valtiontalouden tilannetta edesauttaisi se, että opiskelijat jättäytyisivät pois töistä – muualla Euroopassahan nuorten työnsaannin ongelmana vaikuttaa nimenomaan olevan se, että opinnot ovat liian joustamattomat ja työkokemuksen puute ajaa tutkinnon suorittaneet harjoittelukierteeseen”, kommentoi SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen.

Opintoajan pituudella ja työuran alkukohdalla ei ole välttämättä mitään tekemistä keskenään. Työssäkäynti viivästyttää opintoaikaa keskimäärin vain kahdeksan kuukautta, mutta opiskelijalle kertyy vastapainoksi kaksi vuotta työkokemusta jo ennen valmistumistaan (4). Suomalaiset yliopisto-opiskelijat työllistyvätkin opintoaikojen pituudesta huolimatta koulutustaan vastaavaan työhön huomattavasti nuorempina kuin monissa muissa Suomen kannalta keskeisissä vertailumaissa (4). Näin ollen opiskeluaikainen työssäkäynti myös osaltaan mahdollistaa valtion verokirstun kerryttämisen koulutustasoa vastaavissa tehtävissä valmistumisen jälkeen viiveettä.

”Ylen uutisessa annetaan ymmärtää, että nuorena valmistuminen olisi koko uran kannalta edullista siksi, että silloin pääsee nopeammin töihin. Pitäisikö samalla logiikalla siis vaatia, että kaikki kävisivät vain ammattikoulun ja pääsevät näin nopeammin tienaamaan? Ei voida väittää, että pidempi opiskeluaika johtaisi itseisarvoisesti huonompiin tuloihin – sen sijaan esimerkiksi Akavan tutkimus (5) antaa viitteitä siihen, että nimenomaan uran alku on oleellinen myös työuran jatkon kannalta. Miksi opiskelijan kannattaisi riskeerata uransa?” kysyy SYL:n puheenjohtaja Lampinen.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Marina Lampinen, p. 044 906 5007

Koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, p. 041 515 2231

etunimi.sukunimi@syl.fi
facebook.com/SYL.FIN
twitter.com/SYL_FIN

Viitteet:

(1) Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot, Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja 6:2010

 

(2) Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26/2012

 

(3) Flash EB Series #304 – Employers’ perception of graduate employability

 

(4) Kivinen, O. & Nurmi, J. (2011). Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi – korkeakoulupolitiikan dilemma. Yhteiskuntapolitiikka 76 (2011): 5.

 

(5) http://www.akava.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2008/tutkimus_kitkaa_ja_kasautuvia_vaikeuksia.1751.news

 

Ylen uutinen:

http://yle.fi/uutiset/vain_joka_kolmas_valmistui_tavoiteajassa_yliopistosta/6453558