Nuoret maksavat kovinta hintaa puuttuvasta talouskasvusta. He ovat eläneet lähes koko elämänsä maassa, jossa talous ei kasva. Kansantaloutemme kakusta yhä pienempi pala menee nuorille, eikä tälle kehitykselle ole näkymässä muutosta. Olemme olleet 17 vuotta tilanteessa, jossa huomisen ei ole voinut luottaa olevan parempi kuin tämä päivä. Kasvuun johtavilla päätöksillä on kiire, sillä nuoruus ohimenevänä elämänvaiheena jättää pitkäkestoisia jälkiä: lannistuneista ja näköalattomista nuorista tulee lannistuneita ja näköalattomia keski-ikäisiä.
Vastaavasti nuorena opittu kunnianhimoinen ja kokeileva tekemisen tapa voi johtaa uskomattomiin menestystarinoihin. Onko velkataakan ja pätkätöiden takia epätoivoon vaipuneilla nuorilla voimavaroja esimerkiksi työskennellä riskialttiissa start-upissa tai perustaa oma yritys? Kokeilemisen ja riskien ottamisen mahdollistaminen kaikille taustasta riippumatta olisi kansantaloutemme etu, sillä yhdenkin uuden kokeilun jättionnistuminen voisi yksin pelastaa Suomen talouden.
Tulevaisuuden menestystarinat syntyvät visioista ja riskinotosta – eivät poliittisilla mahtikäskyillä. Hallituksen tavoite panostaa ”talouskasvua vauhdittaviin aloihin” on yritys saada korkeakoulut munimaan kultamunia ylhäältä tulevalla määräyksellä. Mistä tiedämme, että resurssien kohdistaminen tulee varmasti menemään oikein? Entä jos munat menevätkin väärään koriin? Akateemisen yhteisön parviäly löytää kultasuonen todennäköisesti nopeammin ja varmemmin kuin poliittinen päätöksenteko. Kestävämpi ja varmempi tapa tukea talouskasvua on taata korkeakoulujen perusrahoitus. Näin mahdollistetaan korkeakoulujen pitkäjänteinen toiminta, joka tulee ajallaan näkymään viivan alla.
Viimeisen 14 vuoden aikana tehdyt leikkaukset koulutukseen ja opiskelijoihin ovat vieneet kehitystä päinvastaiseen suuntaan. Olemme päätyneet OECD-maiden häntäpäähän korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrässä, emmekä ole onnistuneet kasvattamaan inhimillistä pääomaamme verrokkimaiden tapaan.
Auton starttaaminen ei onnistu, jos moottori on rikki. Talouskasvua on mahdotonta kylmäkäynnistää, jos meillä ei ole riittävää kilpailuetua. Pienenä maana meidän on hyödynnettävä kaikki resurssit, mitä saatavilla on. Tarvitsemme panostuksia koulutukseen, jotta talouden kehityskulku saadaan ohjattua oikeille urille. Haastamme päättäjiä olemaan rohkeita ja panostamaan siihen, mikä aidosti johtaa pitkällä aikavälillä kestävään kasvuun, vaikka toimien vaikutukset eivät näkyisikään seuraavassa gallupissa.
Lisätietoja
Anselmi Auramo, puheenjohtaja
anselmi.auramo@syl.fi, 045 647 1116
