Kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen vaatii konkreettisia tekoja, jotta he voivat luottaa tulevaisuuteensa täällä. Akavan opiskelijoiden, SAMOKin ja SYLin yhteinen kannanotto esittää toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kansainväliset opiskelijat voivat jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen.

Luottamus tulevaisuuteen on noussut keskeiseksi teemaksi nuoria ja opiskelijoita koskevissa keskusteluissa. Näissä keskusteluissa unohdetaan kuitenkin usein yksi opiskelijaryhmä: kansainväliset opiskelijat. Hskovatko Suomen tulevaisuuteensa täällä? Suomi onnistuu houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita, mutta sillä on vaikeuksia saada heidät jäämään ja tarjota heille tulevaisuutta, jota varten he muuttivat maahan. Vaikka monet kansainväliset opiskelijat haluaisivat jäädä ja rakentaa elämänsä Suomeen opintojen jälkeen, jopa 50 % heistä päätyy lähtemään valmistumisen jälkeen. Tähän vaikuttavat rajalliset työmahdollisuudet, rajoittava maahanmuuttopolitiikka, syrjintä, heikko kotoutumistuki sekä korkeat lukuvuosimaksut.

Keskeinen haaste kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen jäämiselle on pääsy suomalaisille työmarkkinoille. Opiskelijat kohtaavat merkittäviä esteitä, kuten puutteellisen kielitaidon, ammatillisten verkostojen puutteen ja syrjinnän. SYLin ja SAMOKin At What Cost? -kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä vastaajasta piti kielitaitovaatimuksia merkittävänä esteenä työllistymiselle. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus taas osoitti, että työnhakijat, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, tulevat kutsutuiksi haastatteluihin harvemmin. Lisäksi jopa 70 % Suomen avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja, joista ei koskaan ilmoiteta julkisesti, ja useimmille kansainvälisille opiskelijoille ei ehdi kehittyä riittäviä verkostoja niihin käsiksi pääsemiseksi.

Yhteydet suomalaiseen työelämään ovat elintärkeitä jokaiselle, joka haluaa rakentaa elämää täällä valmistumisen jälkeen. Ne kansainväliset opiskelijat, jotka tekevät työharjoittelun, kesätöitä tai opinnäytetyön yritykselle, jäävät 80 % suuremmalla todennäköisyydellä Suomeen. Tämä korostaa työelämäyhteyksien rakentamisen tärkeyttä jo opintojen aikana. Työnantajia on sitoutettava vahvemmin tarjoamalla enemmän uran aloitusvaiheen mahdollisuuksia ja tukea kansainvälisten opiskelijoiden palkkaamiseen. Vaikka tällaisia aloitteita on jo kuntatasolla, niiden skaalaaminen vaatii kansallisia toimia. SAMOK ja SYL ehdottavat kansainvälistä rekrytointiseteliä tukemaan yrityksiä, jotka palkkaavat kansainvälisen opiskelijan ensimmäistä kertaa. Akavan opiskelijat, SAMOK ja SYL peräänkuuluttavat myös realistisempia kielitaitovaatimuksia, anonyymiä rekrytointia ja vahvempia syrjinnän vastaisia ohjeistuksia työpaikoilla.

Kansainväliset opiskelijat kohtaavat haasteita myös pysyvien oleskelulupien suhteen. Ulkomaalaislaki sulkee tällä hetkellä ulkopuolelle ne, jotka suorittavat AMK-tutkintoa. Akavan opiskelijat, SAMOK ja SYL katsovat, että ulkomaalaislakia on muutettava niin, että pysyvä oleskelulupa myönnetään automaattisesti kaikille Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneille ilman erillistä harkintaa tai tulorajoja. SYLin ja SAMOKin raportti osoittaa, että suunnitelmat jäädä Suomeen heikkenevät ajan myötä. Nykyinen oleskelulupapolitiikka asettaa korkeakoulusektorit eriarvoiseen asemaan ja rajoittaa Suomen osaamispääomaa.

Luottamus tulevaisuuteen rakentuu mahdollisuuksien, vakauden ja osallisuuden kautta. Kunnes Suomi varmistaa nämä kansainvälisille opiskelijoille, se menettää jatkossakin juuri ne ihmiset, joita se yrittää houkutella.

Lisätietoja:

Mantė Žygelytė Hallituksen jäsen, Akavan opiskelijat

Senja Suntola Hallituksen jäsen, SAMOK

Aada Aho Hallituksen jäsen, SYL

Viena Pentikäinen Hallituksen jäsen, SYL