Arvokeskustelua ja herkkiä hetkiä Tampereella

Pari viikkoa sitten sain kunnian avata SYL:n tämänvuotisen liittokokouksen ja pitää sen ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron poliittisen keskustelun aluksi. Siinä toivoin liittokokoukselta kirkasta linjaa ja rohkeaa visiota siitä, mitä halutaan seuraavissa vaalitavoitteissa painottaa. Lisäksi halusin peräänkuuluttaa liikkeen yhtenäistä ääntä ja siksi kannustaa keskittymään siihen, mikä meitä yhdistää sen sijaan, että etsitään ryhmittymien ja poliittisten värien välisiä eroavaisuuksia.

Vaalien lähestyminen näkyikin monella tapaa liittokokouksen keskusteluissa. Toimintasuunnitelmaan hyväksyttiin projekti eduskuntavaalien valmistelusta ja se kirkastui entisestään esimerkiksi lisäyksillä ilmastopolitiikasta ja maksuttomasta koulutuksesta. Myös eurovaalivaikuttamiseen ja EU-tietoon keskittyvä projekti sai liittokokouksen hyväksynnän. Kautta linjan puheenvuoroissa painotettiin koko liikkeen osallistumista tavoitteiden määrittelyyn ja toivottiin liitolta tukea vaikuttamistoiminnassa kehittymiseen sekä erityisesti substanssialueisiin perehtymiseen, minkä ensi vuonna työtä jatkavat toimijat painavat varmasti mieleensä.

Kuten tulevaa vuotta määrittävien dokumenttien yhteydessä on tapana, myös nyt käytiin syvälle liikkeen arvoihin menevää keskustelua siitä, mikä meidän mielestämme on tärkeää ja mihin on syytä panostaa. Koulutuspolitiikan saralla keskustelua herätti erityisesti työelämän murros ja SYL:n rooli siinä: missä laajuudessa ja mistä näkökulmasta aihetta tulisi lähestyä, mitkä ovat tärkeimmät sidosryhmät ja millä tavoilla vaikuttamista voidaan tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti? Tuleeko SYL:n itse asiassa osallistua työelämään liittyvään keskusteluun lainkaan? Hallituksen valmistelema projekti aiheesta hyväksyttiin lopulta muutamin tarkentavin ja toimintaa fokusoivin muutoksin. Lisäksi laajaa keskustelua käytiin maksuttomasta koulutuksesta, josta esitettiin myös uutta toimintasuunnitelmakirjausta. Liittokokous päätti kuitenkin hyväksyä ponnen, jolla toivotaan maksuttoman koulutuksen arvon näkyvän vahvasti paitsi eduskuntavaalitavoitteissa, myös tulevan kevään viestintäkampanjoissa.

Vaalien ja koulutuspolitiikan lisäksi tapetilla oli SYL:n kehitysyhteistyö ja sen tulevaisuus tilanteessa, jossa hankerahoitus on katkolla ja toiminnalle täytyy rahoitussyistä löytää uusia suuntia. Keskustelussa kannettiin huolta rahoitustilanteen vaikutuksesta liiton kokonaistalouteen ja toisaalta annettiin painoarvoa globaalin vastuun kantamisen signaalivaikutuksille ulospäin. Liittokokous päätti säilyttää kehitysyhteistyön rahoituksen liiton sisällä nykyisellään, ja toivoi tulevalta hanke- ja muulta toiminnalta yhteistyötä sekä käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisimman suurta vaikuttavuutta heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin eteen.

Kokouksen jännittävin ja odotetuin päätös oli perinteiseen tapaan uuden hallituksen valinta. Vuoden 2018 puheenjohtajaksi valittiin Miika Tiainen TYYstä, hallitukseen taas Petteri Heliste (AYY), Petra Laiti (SHS), Joel Lindqvist (HYY), Ada Saarinen (HYY), Jenny Vaara (OYY) ja Teemu Vasama (JYY). Päätöspuheenvuorossaan Tiainen nosti esiin hakijajoukon miesvaltaisuuden sekä kiitti paitsi valittua hallitusta, myös tällä kertaa kokoonpanosta ulos jääneitä hakijoita. Valitun hallituksen juhlinnan jälkeen myös me väistyvät toimijat saimme oman haikean hetkemme, kun kokoussali antoi seisaaltaan aplodit kiittääkseen tehdystä työstä.

Draaman kaarensa puolesta liittokokous vastasi jälleen hyvin sitä, mitä ylioppilasliike pohjimmiltaan edustaa: Esitetään kriittisiä huomioita, käydään debattia arvoista ja painotuksista, vaaditaan valittavilta toimijoilta paljon, mutta toisaalta muistetaan lopulta myös tsempata onnistumisten ja epäonnistumisten hetkellä sekä kiittää hyvästä työstä.

 

Riina Lumme,

SYL:n puheenjohtaja

3 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >