Hoivavastuu tasan ja perhevapaat täysremonttiin?

Ylioppilasliike on pitkään ollut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolestapuhuja sekä edelläkävijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaatimukset tasa-arvosta voimistuivat 1960- ja 1970 – luvuilla. 80-luvusta lähtien tasa-arvo on sisältynyt kaikkeen SYL:n toimintaan. Tätä ajatusta on usein haastettu, mutta nykypäivä osoittaa että aktiiviselle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle on edelleen tarvetta. SYL on esimerkiksi jo pitkään esittänyt, että vanhempainvapaajärjestelmässä tulisi siirtyä 6+6+6-malliin. Vanhemmuuden kustannusten jakoa on myös pohdittu erilaisiin vanhempainvakuutus- tai rahastojärjestelmiin perustuvaksi.

Tilastokeskuksen mukaan naisten palkka on Suomessa vuonna 2016 vain 83,3 % miesten palkasta. Naisten ja miesten välinen palkkaero onkin tänä vuonna lähtenyt uudestaan kasvuun. Suunta on yksiselitteisen väärä. Keinoja pienentää palkkaeroja on useita, mutta yksi tehokkaimmista olisi lasten hoivavastuun tasaisempi jako.

Usein toistuvat määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet koskevat erityisesti nuoria naisia (25–34-vuotiaat). Yksi keskeisistä syistä nuorten naisten epätyypillisille työsuhteille on työnantajien huoli mahdollisista vanhemmuuden ja vanhempainvapaiden aikaisista kustannuksista, jotka tällä hetkellä kasautuvat äidin työnantajan vastuulle. Nuorten naisten epätyypilliset työsuhteet katkovat työuria, mikä vaikuttaa esimerkiksi lomaoikeuksiin ja jopa tulevaisuuden eläketurvaan.

Nykymuotoinen perhevapaajärjestelmä ylläpitää työmarkkinoiden vahvaa sukupuolittunutta segregaatiota ja asettaa eri alat eriarvoiseen asemaan keskenään. Kustannuksista vastaavat erityisesti naisvaltaiset alat eikä miesvaltaisilla aloilla ole painetta palkata työntekijöiksi nykyistä enempää naisia, pikemminkin päinvastoin. Järjestelmä on luonteeltaan epätasa-arvoinen ja hidastaa etenkin nuorten naisten siirtymistä työelämään. Suomessa työllisyysaste olisi lähes puolitoista prosenttia korkeampi, mikäli nuorten naisten työllisyys olisi Ruotsin tasolla.

Erityiseksi haasteeksi on muodostumassa suosittu kotihoidontuki, sillä jopa 40 prosentilla kotihoidontuella olevista naisista ei ole työpaikkaa johon palata. Kelan mukaan vuonna 2015 93,1% kotihoidontukea saaneista oli naisia. THL:n mukaan kotihoidontuella lasta hoitaa lähes aina (98 %) oma vanhempi, joka lähes aina (97 %) on äiti. Vaikka se kenelle tuki maksetaan, ei aina kerro hoivavastuun jakautumisesta perheen sisäisesti, niin se kertoo riittävän luotettavasti sen, että kenelle ensisijainen vastuu lapsen hoivasta perheessä lankeaa.

Edelläkävijän rooliin kuuluu myös esittää politiikkatoimia, jotka eivät aina ole suosittuja tai kohtaavat vastarintaa. Onko ylioppilasliikkeellä rohkeutta vaatia: “Perhevapaat, kotihoidontuki ja vanhemmuuden kustannukset tasan sekä järjestelmä täysremonttiin?”

Turkka Sinisalo

Kirjoittaja on SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri

 

7 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >