Kiitos, SYL, haasteesta liittyä rakentamaan parempaa tulevaisuuspolitiikkaa! Tavoitteenanne on, että sukupolvien välinen yhdenvertaisuus huomioitaisiin paremmin päätöksenteossa ja että tästä syntyisi yhteiskunnallista keskustelua. Väestöliitto on mukana!
Väestöliiton työn keskiössä ovat nuoret, parit ja perheet. Hyvinvointi syntyy näkemyksemme mukaan merkityksellisessä toiminnassa ja suhteissa ihmisten välillä. Yhteiskunnassa hyvinvoinnin perustaa luovat ja turvaavat ihmisoikeudet ja demokratia. Vaikka oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat lopulta kunkin ihmisyksilön elämässä, Väestöliitto pyrkii edistämään hyvinvointia myös koko väestön tasolla. Tässä sukupolvinäkökulma on yksi keskeinen.
YK:n Väestörahasto UNFPAn vuosiraportin 2018 teema on Valintojen voima. Raportissa on kyse seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Valinnat tarkoittavat valtaa tehdä päätöksiä omaan elämäänsä liittyen — sekä valtaa valita haluaako lapsia, ja jos haluaa, niin milloin ja kuinka monta. Lisääntymisoikeuksilla on yhteys moneen muuhun oikeuteen, kuten oikeuteen riittävään terveyteen, koulutukseen ja ihmisarvoiseen työhön. UNFPAn varapääjohtaja Laura Londen kiteytti tämän Helsingissä vieraillessaan: ”Kun ihmiset voivat harjoittaa näitä oikeuksia, he voivat kukoistaa. Kun näitä oikeuksia rajoitetaan, ihmiset eivät usein pysty saavuttamaan täyttä potentiaaliaan. ”
Sukupolvipolitiikan yksi kulmakivi on, että jokaisella on vapaus päättää lapsitoiveestaan. Yhtäältä lapsettomana eläminen ja toisaalta vanhemmaksi tuleminen ovat yhtä hyväksyttäviä ja arvostettuja elämänvalintoja. Nuorilla tulee olla pääsy maksuttomaan ehkäisyyn. Lapsen saamisesta puhuttaessa on kunnioitettava myös tahatonta lapsettomuutta ja tarjottava hedelmöityshoitopalveluja tasapuolisesti niitä toivoville.
Tilastokeskus julkaisi marraskuussa Suomen uuden väestöennusteen. Syntyvien lasten määrä on tämän vuosikymmenen aikana pienentynyt yli 60 000:sta noin 50 000:een. Yksi nainen nykyään saa keskimäärin alle 1,5 lasta. Suomessa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntyy. Matala syntyvyys johtaa siihen, että tulevaisuudessa on vaikea saada työvoimaa yritysten ja julkisen sektorin tehtäviin. Selkeät päätökset maahanmuutosta ovat osa väestöhaasteen ratkaisua.
Monet nuoret kertovat kokevansa uutisoinnin ja julkisen tai yksityiset keskustelut syntyvyyden alenemisesta painostavana. Kun lapsitoive on erittäin henkilökohtainen ratkaisu, miksi syntyvyyden muutoksesta edes pitäisi julkisesti keskustella? Näyttää myös siltä, että nuorten sukupolvelta odotetaan sekä perheellistymistä että myös nopeaa opiskelua ja pitkiä, keskeytymättömiä työuria. Eikö tämä ole mahdoton yhtälö? Voiko valinnanvapaus omista lapsitoiveista toteutua?
Oikeudenmukainen sukupolvipolitiikka sisältää sen, että lasten ja nuorten ihmisoikeudet toteutuvat ja he saavat osansa hyvinvoinnista. Myös omaan lapsitoiveeseen pääseminen on osa hyvinvointia ja reiluuden kokemusta. Suomalaiset nuoret ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet kokevansa tulevaisuuden turvattomana ja taloudellisesti epävarmana. Vaikka kaikkea turvattomuutta ei ole politiikan keinoin mahdollista poistaa, paljon voidaan saada aikaan. Väestöliiton Perhebarometrissa 2018 sekä perheelliset että muut vastaajat pitivät tärkeänä, että yhteiskunnassa investoidaan koulutukseen. Opiskelijan valinnanvapauden toteuttamiseksi opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamistapoja on tarpeen parantaa. Myös opiskelijoiden toimentuloturvaa on uudistettava erilaisia elämäntilanteita paremmin huomioivaksi.
Näen väestöhaasteiden korostavan nuorten roolia yhteiskunnassa. Maailmassa huomiota kiinnitetään nyt nuoriin, koska heitä on niin paljon. Toisaalta Suomessa on kuunneltava nuoria, saatava heitä entistä laajemmin päätöksentekijöiksi ja panostettava heihin myös siksi, että täällä lapsia ja nuoria on yhä vähemmän. Väestöliitto jatkaa mielellään yhteistyötä opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa paremman tulevaisuuspolitiikan puolesta.
Eija Koivuranta,
Väestöliiton toimitusjohtaja
