Terveyserot ovat totta myös Suomessa. Hyvätuloiset ja pitkälle koulutetut ovat suomalaisista terveimpiä.
Terveyserot näkyvät lähes millä tahansa terveyden osa-alueella, myös seksuaaliterveydessä. Viime vuonna THL:n ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1987-syntyneiden elämää seuranneen tutkimuksen raportissa näkyi selvästi se, kuinka pelkän perusasteen koulutuksen saaneet sairastivat useammin esimerkiksi seksitauti klamydian ja tekivät enemmän abortteja.
Abortin tehneiden tai teini-iässä vanhemmaksi tulleiden nuorten taustalta löytyy paljon yhdistäviä tekijöitä. Yhden huoltajan perheissä kasvaneet ja vähän koulutettujen vanhempien lapset ovat suuremmassa riskissä tulla teinivanhemmaksi tai tehdä abortti. Teinivanhemmuuden riskiä nostaa myös esimerkiksi viihtymättämyys koulussa ja harrastusten puute.
Raskauden ehkäisy on Suomessa kallista. Hormonaaliset ehkäisymenetelmät ovat harvoja valmisteita, joista ei KELA-korvausta makseta. Edullisimmillaan hormonaalinen ehkäisy maksaa kuukaudessa noin 5-7 euroa, mutta moni varsinkin uusi valmiste kaksin- tai kolminkertaisti. Seitsemän euroa työssäkävijälle voi olla pienehkö summa, mutta koululaiselle tai opiskelijalle sekin on iso raha. Kondomit ovat myös kalliita ja jos nuori käyttää oikeaoppisesti tuplaehkäisyä, eli sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomia, on ehkäisyyn kuluva rahamäärä jo huomattavan iso.
Tehokkaimmat ehkäisymenetelmät, eli ehkäisykapselit ja –kierukat, ovat kalliita kertainvestointeja työssäkäyvällekin. 150-170 euron kustannus sulkee monen nuoren kohdalta nämä ehkäisyvaihtoehdot pois, vaikka ne loppujen lopuksi tulisivat pitkän käyttöikänsä takia edulliseksi.
Raskauden keskeytykset ovat vähentyneet Suomessa viime vuosina, mutta niitä tehdään yhä eniten 20-24-vuotiaiden ryhmässä. Nämä nuoret aikuiset ovat opiskelijoita, pätkätyöläisiä tai työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle ajautuneita – kaikilla eittämättä on puute rahasta.
Suomessa on jo vuosien ajan ajettu raskauden ehkäisyn muuttamista maksuttomaksi alle 25-vuotiaille. Kirjaus on ollut Väestöliiton seksuaalipoliittisessa ohjelmassa vuodesta 2006, STM:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa vuodesta 2007 ja myöhemmin THL:n vastaavassa ohjelmassa vuodesta 2014.
Juuri nyt useat poliittiset nuorisojärjestöt ja kansalaisjärjestöt ajavat teemaa kuntavaaliohjelmissa. Myös kuntatasolla jotkin puolueet ovat ottaneet maksuttoman ehkäisyn vaalilupauksikseen.
Käyttäjälle maksuttoman ehkäisyn kustantaisi kunta (tulevaisuuden maakunta). Säästöä syntyisi aborttien ja seksitautien määrän vähentyessä. Kyse on ennen muuta yhdestä konkreettisesta teosta, jolla eriarvoisuutta ylläpitäviä terveyserojen taustatekijöitä saadaan poistettua; varattomuus ei saa olla este ehkäisyn käytölle, vaan jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus pitää itsestä huolta parhaalla mahdollisella tavalla.
Ehkäisyn käyttämättömyyden taustalla on toki joukko muitakin syitä kuin rahan puute. Siksi ehkäisyneuvonnan saatavuutta ja laatua tulee myös lisätä. Neuvonnalla oikaistaan virhekäsityksiä ja tuetaan ehkäisyn keskeytyksettömään käyttöön.
Miila Halonen
Nuorisolääkäri, kuntavaaliehdokas (vas), Kerava
