Naiset uskovat jo ennen työelämää saavansa vähemmän palkkaa kuin miehet – tässäkö yksi syy palkkaepätasa-arvolle?

Vieraskynä-tekstin kirjoittaja Rasmus Reinikainen työskentelee tutkijana Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksessa.

***

Iltalehti uutisoi eilen (30.8.) yliopistokoulutuksen sukupuolittumisesta, ja uutinen käsitteli myös sukupuolittumisen heijastusvaikutuksia erityisesti palkkaepätasa-arvona yliopistoissa.

Palkkaepätasa-arvoa voi tutkia monella tapaa ja tuloksena saatava palkkaeron suuruus riippuu laskentatavasta. Kun esimerkiksi lasketaan keskiarvopalkat kaikille nais- ja miespalkansaajille vuoden 2016 tiedoista, on naisten keskiarvopalkka noin 76 prosenttia miesten keskiarvopalkasta (Yle 2017). Tämän laskelman ongelmana on, että se ei huomioi työnkuvaa. Laskemalla kokoaikaisen työn palkkoja saadaan ”naisen euroksi” 84 senttiä.  Jos taas verrataan palkkoja samassa yrityksessä kokoaikaisesti työskentelevien miesten ja naisten välillä ammattinimike huomioiden ja palkanlisät poistaen, on naisten palkka noin 97 prosenttia miesten palkasta (Pehkonen 2018.) Kuitenkin kaikkien vertailujen perusteella on selvää, että naiset kärsivät vieläkin perusteettomasta palkan pienuudesta.

Voisiko yhtenä syynä sukupuolten välisille palkkaeroille olla se, että naiset uskovat jo ennen työelämää saavansa vähemmän palkkaa kuin miehet? Selvitin asiaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön keräämän Opiskelijabarometri 2016 aineiston avulla. Korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin paljonko he uskovat ansaitsevansa palkkaa bruttona kuukaudessa vuoden jälkeen valmistumisestaan.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa naisten odotuskeskiarvopalkka kuukaudessa on 87 prosenttia miesten odotuskeskiarvopalkasta. Yleisesti miehet odottavat ansaitsevansa 360 euroa enemmän kuukaudessa kuin naiset vuoden jälkeen valmistumisestaan. Jännittävä havainto on se, että pääosin naisvaltaisella sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla naisten odotuskeskiarvopalkka on 87 prosenttia miesten odotuspalkasta, mutta miesvaltaisella tekniikan ja liikenteen alalla naisten odotuskeskiarvopalkka on 96 prosenttia miesten odotuspalkasta. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. AMK-opiskelijoiden keskikuukausipalkkaodotus (brutto) vuosi valmistumisen jälkeen.
Keskiarvon 95 %:n luottamusväli
Koulutusala Sukupuoli Keskiarvo Mediaani N Keskihajonta Alempi Ylempi
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala* Mies 2809 2579 109 884 2650 2968
Nainen 2599 2500 247 673 2513 2685
Yhteensä 2670 2500 356 756 2591 2748
Tekniikan ja liikenteen ala Mies 2915 2900 318 777 2824 3006
Nainen 2785 3000 88 529 2674 2897
Yhteensä 2884 3000 406 727 2810 2958
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala*** Mies 2780 2600 78 544 2657 2904
Nainen 2411 2400 745 396 2381 2441
Yhteensä 2449 2500 823 427 2418 2479
Muut alat* Mies 2579 2500 109 889 2400 2758
Nainen 2347 2200 222 727 2259 2436
Yhteensä 2410 2300 331 779 2329 2491
Yhteensä*** Mies 2818 2700 614 802 2752 2884
Nainen 2459 2500 1302 558 2459 2490
Yhteensä 2571 2500 1916 665 2541 2601
Tilastollinen merkitsevyys merkattu tähdillä: p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***. Mukana ovat ne koulutusalat, missä N>=30 kummallekin sukupuolelle. 
Muut alat: Humanistinen ja kasvatusala, Kulttuuriala, Luonnontieteiden ala, Luonnonvara- ja ympäristöala sekä Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala. 
Analyysistä on rajattu pois alle 1000 euron ja yli 8000 euron keskipalkkaodotukset. 
Aineisto: Opiskelijabarometri 2016 (painotettu).

Vastaavasti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa sukupuolten välinen keskiarvopalkkaodotuksien ero näyttäisi olevan kapeampi kuin AMK-opiskelijoiden keskuudessa: yliopistossa opiskelevien naisten odotuskeskiarvopalkka on 92 prosenttia miesten odotuspalkasta. Vahvasti naisvaltaisella humanistisella ja kasvatusalalla opiskelevat naiset jopa uskovat kolme prosenttia korkeampaan bruttopalkkaan kuin miehet. Kuitenkin yliopistossa opiskelevat miehet odottavat ansaitsevansa keskimäärin 250 euroa enemmän kuukaudessa kuin naiset. Sukupuolen perusteella tasaisesti jakautuneella luonnontieteiden alalla naisten odotuskeskiarvopalkka on 92 prosenttia miesten odotuspalkasta. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla miehet uskovat ansaitsevansa enemmän kuukausipalkkaa kuin naiset. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. YO-opiskelijoiden keskikuukausipalkkaodotus (brutto) vuosi valmistumisen jälkeen.
Keskiarvon 95 %:n luottamusväli
Koulutusala Sukupuoli Keskiarvo Mediaani N Keskihajonta Alempi Ylempi
Humanistinen ja kasvatusala Mies 2587 2500 78 773 2413 2762
Nainen 2665 2600 409 650 2606 2725
Yhteensä 2654 2600 487 669 2597 2711
Kulttuuriala Mies 2418 2200 32 1029 2063 2772
Nainen 2232 2000 120 841 2090 2373
Yhteensä 2269 2000 152 882 2137 2401
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala** Mies 3326 3223 221 949 3196 3455
Nainen 3125 3000 438 748 3054 3196
Yhteensä 3191 3000 659 824 3126 3256
Luonnontieteiden ala* Mies 2938 3000 122 968 2784 3092
Nainen 2693 2600 144 754 2580 2806
Yhteensä 2809 2900 266 869 2714 2903
Tekniikan ja liikenteen ala Mies 3339 3200 333 886 3239 3439
Nainen 3267 3200 129 787 3124 3409
Yhteensä 3318 3200 462 859 3236 3400
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala* Mies 4274 4500 88 1703 3907 4640
Nainen 3903 3581 242 1304 3738 4068
Yhteensä 4000 3800 330 1426 3845 4155
Muut alat Mies 2707 2700 19 559 2418 2996
Nainen 2811 2600 28 693 2553 3069
Yhteensä 2774 2629 47 644 2585 2963
Yhteensä*** Mies 3241 3000 893 1103 3168 3314
Nainen 2992 3000 1510 968 2944 3039
Yhteensä 3081 3000 2403 1025 3040 3121
Tilastollinen merkitsevyys merkattu tähdillä: p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***. 
Mukana ovat ne koulutusalat, missä N>=30 kummallekin sukupuolelle. Muut alat: Luonnonvara- ja ympäristöala ja Matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Analyysistä on rajattu pois alle 1000 euron ja yli 8000 euron keskipalkkaodotukset. 
Aineisto: Opiskelijabarometri 2016 (painotettu).

Kummallakin korkeakoulusektorilla naiset odottavat ansaitsevansa matalampaa bruttopalkkaa vuosi valmistumisensa jälkeen kuin miehet. AMK-opiskelijoiden sukupuolten välinen ero odotuskeskiarvopalkoissa on hieman suurempi kuin yliopisto-opiskelijoiden. Tämä johtunee osittain siitä, että sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskelee yli 50 prosenttia naisvastaajista ja tällä alalla naisten odotuskeskiarvopalkka on hyvin matala verrattuna miesten odotuspalkkaan. Koulutusalakohtaisia odotuskeskiarvopalkkaeroja on löydettävissä kummaltakin korkeakoulusektorilta, esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla miehet uskovat ansaitsevansa enemmän palkkaa kuin naiset kummallakin korkeakoulusektorilla. Tulosten perusteella naiset siis keskimäärin odottavat saavansa vähemmän palkkaa kuin miehet jo korkeakouluopintojen aikana. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien naisten odotuskeskiarvopalkka on 87 prosenttia ja yliopistossa opiskelevien naisten odotuskeskiarvopalkka on 92 prosenttia miesten odotuskeskiarvopalkasta. Naisten euro vaihtelee bruttopalkkaodotusten perusteella korkeakoulusektoreittain ja koulutusaloittain 87-103 prosentin välillä.

 

Rasmus Reinikainen

tutkija

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lähteet

Iltalehti 30.8.2018. Yliopistojen opiskelijoista yli puolet on naisia, mutta huipulla miehet ovat selvä enemmistö -tutkija: epätasa-arvon taustalla syrjiviä käytäntöjä. Viitattu 30.8.2018. Saatavana: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808292201157274_u0.shtml.

Pehkonen, S. 2018. Tieto & trendit: prosenttipeliä palkkaeroilla. Viitattu 8.8.2018. Saatavana: http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2018/prosenttipelia-palkkaeroilla/.

Yle Uutiset 21.12.2017. Vertaa omaa palkkaasi muihin: Naisen euro onkin vain 76 senttiä. Viitattu 8.8.2018. Saatavana: https://yle.fi/uutiset/3-9986070.

3 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >