Reippain askelin kohti korkean osaamisen vaalivuotta 2019!

Kun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 julkaistiin vuosi sitten joulukuussa, allekirjoitettiin sen tavoitteet korkeakoulutuksen parissa toimivien kesken laajasti. Vision pohjalta on tänä vuonna kehitetty korkeakouluja ohjaavaa lainsäädäntöä ja rahoitusta. Millaiseen tulevaisuuden korkeakoulujärjestelmään olemme vision pohjalta matkalla?

Myös SYL:ssa, Suomen Ekonomeilla ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuilla otimme kiinnostuksella vastaan vision tavoitteet. Olemme vahvasti sitä mieltä, että oppijan ja oppimisen tulee olla kaiken keskellä, kun rakennetaan tulevaisuuden haasteisiin ja osaamistarpeisiin vastaavaa korkeakoulutusta. Siksi ehdotimme vuosi sitten korkeakouluvision toteuttamista viemällä järjestelmäämme alustamaisesti toimivan korkeakoulujen verkoston suuntaan. Väitämme, että jokaisen omannäköisen opintopolun ja tutkinnon rakentaminen on mahdollista, kun opintoja voi nykyistä joustavammin hakea kaikkien Suomen korkeakoulujen koulutustarjonnasta. Opintopolkujen joustavuus ja moninaisuus on rikkaus – emmehän tiedä millaista osaamista kyseinen opiskelija tarkalleen tarvitsee työelämänsä varrella. Vauhdikkaasti muuttuva maailma edellyttää meiltä jokaiselta myös elinikäistä oppimista, joten vastaava mahdollisuus eri korkeakoulujen opintotarjonnan hyödyntämiseen pitää tarjota myös jo tutkintonsa suorittaneille.

Resurssit, niin taloudelliset kuin ajalliset ovat kuitenkin rajalliset. Lisäksi opiskeluun liittyvät tietojärjestelmät ja hallinto ovat moninaisia ja monimutkaisia, eivätkä ne aina keskustele toistensa kanssa. Ilman kannusteita tuskin syntyy entisestään tiivistyvää yhteistyötä. Korkeakoulujen keskeisimmät ohjausmekanismit, rahoitusmallit, ohjaavat korkeakouluja pikemminkin kilpailemaan keskenään. Joulukuussa lausuntokierroksella olleet luonnokset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleiksi 2021 alkaen eivät valitettavasti näytä tuovan tähän muutosta.

Kuitenkin, järjestelmän ja ohjauksen tunnetuista jäykkyyksistä huolimatta on syytä olla toiveikas! eAMK-hankkeen myötä on kehittynyt CampusOnline.fi-palvelu, jossa on tarjolla avoimesti jo yli 400 kurssia ammattikorkeakoulurajat ylittäen. Tekniikan verkostoyliopisto FiTech on tuonut upeasti lisää joustoa tekniikan alan opiskeluun. Kauppatieteiden kansallisesti yhteinen LITO-sivuaineopintopaketti on tuonut liiketoimintaosaamisen perusteet aikaisempaa laajemman opiskelijajoukon. Muitakin esimerkkejä on, joten tästä on hyvä jatkaa! Eurooppalaisessa kontekstissa suunnitellaan jo yhteiseurooppalaisiakin verkosto- ja superyliopistoja. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet olla tässä oppimiskeskeisessä kehityksessä pioneeri!     

Esitämme tulevalle vuodelle kolme uudenvuodentoivetta, joiden toivomme siivittävän oppija- ja oppimiskeskeisen korkeakoulujärjestelmämme kehittymistä:

  1. Mielestämme korkeakoulujen yhteistyö on keskeisin keino joustavaa oppimisen järjestelmää rajallisin resurssein yhä kasvavalle oppijajoukolle. Korkeakouluilla on oltava omista lähtökohdistaan mahdollisuudet rakentaa mielekkäitä kokonaisuuksia yhteistyössä. Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa voisi tukea myös profiloitumista, kunkin korkeakoulun tarjotessa sille ominaisinta osaamista myös muille opiskelijoille. Näin ollen korkeakoulujen kaikessa ohjauksessa ja resursoinnissa on tuettava sitä, että yhteistyö on kannattavaa yli organisaatio- ja maantieteen rajojen.
  2. Korkeakoulujen ohjausjärjestelmää pitää systemaattisesti viedä siihen suuntaan, että niille tulee kannattavaksi tarjota opintokokonaisuuksia muillekin kuin oman korkeakoulun opiskelijoille.
  3. Jatkuvan oppimisen reformiksi ristittyä työtä jatketaan tarmokkaasti, jotta korkeakoulujen on kannattavaa tarjota erilaisia joustavia oppimisen mahdollisuuksia myös muille kuin tutkinto-opiskelijoille.

            

Olemme toiveikkaita sen suhteen, että suunta on oikea.  

Haluamme kiittää kaikkia keskusteluista ja palautteistanne ehdotuksestamme. Tästä on hyvä jatkaa kohti osaamisen vaalivuotta 2019!

Lisätietoja:

Piritta Jokelainen, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut

Suvi Eriksson, Suomen ekonomit

Jenny Vaara, Suomen ylioppilaskuntien liitto

 

2 Tilaa SYL Blogi RSS-syötteenä >