Opiskelijavalintojen kentällä on ollut melkoista myllerystä tänä keväänä. Sekaannusta on erityisesti herättänyt etävalinnat, todistusvalintojen osuuden kasvattaminen sekä yliopistojen viestintä asiasta.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi on SYL:n tavoin pitänyt esillä sitä, että jokaisella hakukelpoisella hakijalla tulisi olla mahdollisuus päästä opiskelemaan. Vaikka todistusvalinnan kasvattamisella sataan prosenttiin on spekuloitu julkisessa keskustelussa aika ajoin vastuuttoman paljon, on yliopistojen yhteisen linjauksen mukaista, ettei kevään opiskelijavalintoja tulla toteuttamaan pelkästään todistusvalinnalla. Pelkkää todistusvalintaa ei siis ole tulossa.
Sen sijaan käynnissä on kiivas keskustelu siitä, miten valintojen kiintiöitä saatetaan muuttaa, ja todistusvalinnan ja avoimen väylän kannattajat ovatkin olleet aktiivisesti liikkeellä. Todistusvalintakiintiön kasvattamista perustellaan sillä, että sillä tavoin saadaan itse valintakokeeseen vähemmän osallistujia. Sen sijaan todistusvalintakiintiön merkittävä kasvattaminen heikentäisi opiskelijavalintojen yhdenvertaisuutta, sillä se pienentäisi valintakokeella valittavien määrää. SYL on muiden opiskelijajärjestöjen kanssa asettunut todistusvalintakiintiön merkittävää kasvattamista vastaan. Avoimen väylän kasvattamisestakaan ei ole tilanteeseen apua, koska kukaan ei yhteishaun päättymisen jälkeen voi enää vaihtaa avoimen väylän hakijaksi.
Toisaalta intoilu todistusvalinnan ja avoimen väylän kasvattamisella tuntuu hieman siltä, että opiskelijavalinnoista yritetään poikkeustilanteessa päästä helpommalla ja rimaa hipoen. Hakijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä yliopistoon pitäisi olla prioriteettilistalla korkeammalla.
SYL on tehnyt tänä keväänä aktiivista vaikuttamistyötä sekä OKM:n että Unifin suuntaan opiskelijavalintoihin muutoksiin liittyen. Olemme nostaneet esille valintakokeiden tärkeyttä ja todistusvalinnalle ja avoimen väylälle vaihtoehtoista maksutonta toisen asteen opintomenestyksestä riippumatonta reittiä. SYL:n linja on, että jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus opiskelupaikkaan koronasta huolimatta. Meillä ei ole syytä epäillä, että etävalintoihin siirryttiin ennen kuin se oli ainoa vaihtoehto. Kiitos Unifille ja OKM:lle siitä, että olemme saaneet paitsi ajankohtaista tietoa, mutta myös osallistua opiskelijavalintakeskusteluun aktiivisesti. Vaikka yliopistoja on kritisoitu siitä, että muutoksista tiedotettiin liian myöhään, meidän käsityksen mukaan yliopistot todella tiedottivat hakijoita heti kun tiedotettavaa oli. Jälkikäteen on tietysti hyvä käydä myös kriittistä keskustelua siitä, kuinka koko prosessi oikein hoidettiin.
Kaikkien kokousten, puheluiden, kannanottojen, taustamuistioiden ja tilannekuvatuokioiden keskellä päätimme myös SYL:ssä jo varhaisessa vaiheessa pidättäytyä turhasta spekuloinnista ulospäin. Emme ole levittäneet muuta tietoa kuin sitä, minkä saa selville Unifin tiedotteista. Turha spekulointi tai hätiköidyt linjaukset medialle eivät palvelleet ketään, vaan aiheuttavat hakijoissa ja erityisesti kevään uusissa ylioppilaissa pelkoa ja epävarmuutta. Hakijalle epätietoisuus on varmasti raastavaa, mutta vaihtoehtona olisi ollut vain lisää epävarmuutta ja kiihtynyttä paniikin lietsontaa. Jos siis on mahdollista, että sitä huhupuheisiin perustuvaa lietsontaa olisi voinut olla vielä enemmän.
Miksi opiskelijavalinnat herättävät paljon tunteita? Opiskelijavalinnoissa tiivistyy kysymyksiä hakijan tulevaisuudesta, unelmista ja pahimmillaan omasta minäkuvasta. Monella tulee eteen tilanne, jossa on tehnyt kaikkensa valintakokeen eteen, mutta se ei silti riitä opiskelupaikkaan. Olen ollut tuossa tilanteessa, ja se on todella musertavaa. Opiskelijavalinnoissa tulee aina esille ikäviä tilanteita ja karvaita pettymyksiä, ja niin tulee käymään tälläkin kertaa, niin ankeaa kuin se onkin. Meidän tehtävämme on pitää huolta, ettei karvaita pettymyksiä tule yhtään enempää koronatilanteen vuoksi ja että jokaisella on ollut realistinen mahdollisuus opiskelupaikkaan.
Vaikka ulospäin yliopistojen viestintä on varmasti aiheuttanut hämmennystä ja sekaannusta, on yliopistoilla ollut valintoja suunniteltaessa tahtotilana hakijalähtöisyys sekä hakijoiden turvallisuus ja hyvinvointi tässä vaikeassa tilanteessa. Vaikka joukkoon mahtuu kaikenlaisia todistusvalinnan lobbareita ja muita patenttiratkaisujen esittäjiä, en ole koko opiskelijaliikeurani aikana kuullut näin monen tahon yrittävän parhaansa hakijoiden inhimillisten olosuhteiden eteen. Aivan kuin opiskelijavalintojen tilannetta olisi ainakin päivän ajan pohdittu kokonaisuutena ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Tarkoituksena on, että jokainen – toisen asteen opinnoista riippumatta – pääsee tänäkin keväänä hakemaan korkeakouluun, todistuksella tai valintakoetta vastaavalla tavalla. Parasta, mitä me kaikki voimme tehdä, on paniikin lietsomisen sijaan antaa hakijoille lukurauha.
Jääkäämme odottamaan, mitä yliopistot tiedottavat valintakriteereistä huomenna 30.4.
Paula Karhunen
Hallituksen jäsen