Muutokset tapatottumuksissa lähtevät yksittäisistä pienistä teoista. Ne voivat olla harkittuja ja jaloja tai spontaaneja ja hassuja. Itselläni se esimerkiksi oli erään tunnetun olutmerkin boikotti, kun tuotanto siirtyi Torniosta Lahteen. Vaikka tuolla päätöksellä ei ole tuon taivaallista merkitystä maailman pelastamiseen, niin se oli ensimmäinen kerta, kun päätin kiinnittää huomiota kulutustottumuksiini. Olkoonkin se sitten vain yhden henkilön kaljaboikotti; se on pitänyt ja saanut seurakseen liudan muita tuotteita. Ottaen huomioon kuinka paljon länsimainen ihminen kuluttaa, niin vuosien saatossa pienet teot kertyvät ja niistä tulee suuria tekoja. Joulukuu on ollut varsin sopiva aika tarkastella itseämme ja yhteiskuntaamme kuukauden muuttuneen luonteen vuoksi.

Siinä missä joulunajan pitäisi olla Suomessa pyhitetty hiljentymiseen, hartauteen ja muuhun rentoutumiseen, joulunalusaika näyttäytyy pahimpana mahdollisena kulutushysteriana ja turhuuksien perässä juoksemisena. Joka puolella pyöritetään mainoksia ja pelotellaan tuotteiden loppumisella kuin hurrikaani olisi iskemässä. Tilanne on niin paha, että alan yhdistämään päässäni tietyt joululaulut hypermarketteihin. Marketeista puheenollen, kappaleen ensimmäinen lause ei tosiaan juuri enää pidä paikkaansa. Joulunaikaa ei Suomessa juuri pyhitetä, sillä marketit ovat auki jouluaattonakin aina iltaan asti. Me suomalaiset olemme nimittäin aika huonoja suunnittelemaan ostoksiamme. Ei ole tavatonta, että kaupassa kipaistaan hakemassa vain pelkkä maitopurkki. Kolmen päivän joulu on suorastaan kauhistus tällaiseen kulttuuriin tottuneelle.

Entä jos kuitenkin, vaikka uudenvuodenlupauksen nimissä, kokeilisimme pohtia kulutustottumuksiamme vähän enemmän? On yhä vaikeampi turvautua ajatteluun, jossa ympäristövastuu jätetään jonkun toisen harteille; tai pikemminkin, ympäristön tuhoaminen jätetään jonkun toisen vastuulle. Kiinaa ja Intiaa maailman väkirikkaimpina valtioina on helppo syyttää jättipäästöistä, kun kuitenkin länsimainen elämäntapa on huomattavasti saastuttavampaa ja ympäristöä kuluttavampaa.

Kauniit kiiltävät joulupaperit ja -valot, uudenvuoden raketit sekä kattava joulupöytä toivottavat muuten niin pitkän ja kylmän talven upeasti vastaan, mutta voisimmeko tehdä edes yhden asian toisin tänä vuonna? Itse päätin jättää uuden vuoden raketit ostamatta johtuen niiden aiheuttamista hiukkaspäästöistä. Enemmänkin voisin toki tehdä, mutta päätin lähteä taas yksittäisestä teosta. Tai pikemminkin tekemättä jättämisestä. Ja niin voi kuka tahansa. Mikä olisi itsellesi ensi vuoden kestävän kehityksen tapamuutos? Sen ei tarvitse olla suuri, sillä ne suuret teot muodostuvat yleensä pienistä teoista. Muutos tapahtuu, vaikka tölkki kerrallaan.

Miikka-Aukusti Heiskanen

Kenkku-jäsen