SYL:n ja kahdeksan ylioppilaskunnan hanke Kestävyys kannattaa, kannata kestävyyttä tuo tänä ja ensi syksynä esille vastuullisen kuluttamisen teemoja.
Kuten Ylen Kulttuuriykkönen -ohjelmassa 22.10. nostettiin esille, emme himoitse uutta tavaraa vaan oikeastaan sen tuomaa muutosta. Jos uudet tavarat ja tuotteet tekisivät meidät onnelliseksi, emme heittäisi mitään pois ja vaalisimme omistamaamme. Yhtä lailla vaatekaapin tyhjennys ja vanhasta tavarasta eroon pääseminen tuo meille mielihyvää.
Uuden ostamisen tilalle on tarjottu vaihtoehdoksi esimerkiksi vaatelainaamoja. Vaatteiden pesu ja huolto seuraavalle asiakkaalle eivät kuitenkaan nekään ole päästöttömiä, vaikka turhaa ostamista kannattaa toki välttää. Paikkaaminen ja parsiminen voivat olla sympaattisia boheemin estetiikan ystäville, mutta normatiivisen siisti ja huoliteltu ulkoasu nähdään monissa yhteyksissä edelleen välttämättömänä. Siistit vaatteet voivat viestiä luotettavuudesta, asiantuntijuudesta ja elämänhallinnasta – ainakin mielikuvatasolla. Yhdessä tehtynä vaatteiden korjaus voi olla kuitenkin parhaimmillaan yhteisöllistä ja saavutettavaa opiskelijabudjetillakin, ja uusien taitojen opettelu tarjota ratkaisuja vaihtelunkaipuuseen.
Muistatte varmaan edelleen, miten huippubrändit peruivat tilauksiaan aiheuttaen valtavia tulonmenetyksiä tuotantoketjun heikko-osaisimmille pandemian alettua. Esimerkiksi Bangladeshin ollessa äärimmäisen riippuvainen vaateteollisuudesta, avainasemassa on se, että brändit maksaisivat elämiseen riittävää palkkaa tuotannon työntekijöille. Yritysten läpinäkymättömyyttä saatetaan perustella esimerkiksi kilpailukyvyn säilyttämisellä. Vastuullisuuden toteutuminen ei voi kaatua pelkästään kuluttajien ostovoiman varaan, vaan tuotannon on otettava vastuuta koko sen kaaresta.
Oma lukunsa on hajoamaan suunniteltu elektroniikka. Etätöiden muuttuessa tietotyöläisten uudeksi normaaliksi laitteet ovat entistä kovemmassa käytössä. Koska eettistä elektroniikkaa on oikeastaan mahdotonta valmistaa, olisi tärkeää pitää laitteet käytössä ja kierrossa niin pitkään kuin mahdollista. Samalla on tärkeää luoda painetta päättäjien suuntaan, jotta tuotantoketjujen valvontaa saadaan parannettua. Eetin selvitys nostaa esille, kuinka elektroniikan tuotantoketjuihin liittyy muun muassa pakko- ja lapsityövoimaa, riittämättömiä suojavarusteita sekä erityisesti joidenkin metallien, kuten koboltin, louhintaan suuria ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia.
Vastuullinen kuluttaminen huomioi niin ympäristön kuin ihmisenkin – ja samoin on kestävässä kehityksessä. Vaikka yritykset yrittävät vedota kierrätysmateriaaleihin tai aurinkosähköön, tämä ei tee vielä tuotteesta vastuullista. On keskeistä, millaisia sosiaalisia vaikutuksia tuotteen valmistamisella on – miten työturvallisuus, työolot ja palkkaus on esimerkiksi huomioitu. Tulevaisuus ei voi olla kestävää, jos ihmisoikeuksia poljetaan eikä ihmisten hyvinvointia edistetä.
Koulutus antaa erilaisista taustoista tuleville ihmisille paremman mahdollisuuden ajaa oikeuksiaan ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Kehitysyhteistyö on tässä tärkeässä asemassa, ja siksi myös SYL:n toimintaan kuuluu kehitysyhteistyön tukeminen.
Koska kulutus on keskeisessä osassa yhteiskunnassamme, haluammekin haastaa sinut pohtimaan kulutustottumuksiasi kestävyyden kannalta. Loppujen lopuksi vastuullisin vaate on se, joka sinulta löytyy jo vaatekaapistasi.
Saara Pirhonen ja Viola Luokkala,
SYL:n kehitysyhteistyöasianneuvottelukunta KENKKU
