Valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitus asettaa opiskelijoiden toimeentulon jälleen uhrattavaksi roviolle. Ehdotukset ulottuvat opintorahan ja asumislisän lakkauttamisesta ateriatukeen, vaikka Suomi tavoittelee samaan aikaan koulutustason nostoa. Ehdotusten vaikutuksia muihin menoihin tai kouluttautumiseen on kuitenkin arvioitu puutteellisesti.

Opiskelijat ovat jo nyt olleet Orpon hallituskaudella yksi eniten leikkauksia kokeneista ryhmistä. Asumisen tuen leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat heikentäneet rahamuotoisia etuuksia pahimmillaan lähes kolmanneksella. Jo nyt joka toinen korkeakouluopiskelija kokee vähintään jonkin verran toimeentulovaikeuksia ja opiskelijoiden velkaantuminen jatkaa nousuaan. Uusia leikkauksia perustellaan sillä, että korkeakoulutettujen elinkaaritulot ovat keskimäärin korkeammat. Nuori ei kuitenkaan tee hakupäätöstään keskiarvon perusteella. Lisäksi on olemassa korkeakoulutusta vaativia aloja, joissa palkkataso jää suhteessa alhaiseksi.

Käyn alla läpi VM:n keskeiset opintotukea koskevat ehdotukset ja niiden seuraukset opiskelijoille.

Ehdotus: Opintorahan lakkauttaminen tai puolittaminen, asumislisän lakkauttaminen

Korkeakouluopiskelijoiden tuki muutettaisiin kokonaan lainaksi, tai opintoraha puolitettaisiin ja opintolainan valtiontakausta nostettaisiin vastaavasti.

• Laina ei ole vapaaehtoinen. Lainaa kutsutaan vapaaehtoiseksi, mutta opintotuen velaton osuus ei nytkään riitä kohtuulliseen elämiseen ilman lainaa.
• Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen keskimääräinen laina on kasvanut vuoden 2013 noin 8 800 eurosta noin 24 800 euroon vuonna 2025. Täysin lainapohjaisessa mallissa tutkinnon suorittaneella opiskelijalla voisi olla valmistuessaan jopa 65 000 euroa opintolainaa. 
• Opiskelusta tulee yksityinen riski. Suuret lainamäärät muuttavat opiskelun tulevaisuuteen satsaamisesta riskiksi. Jos opiskelu näyttäytyy suurena velkariskinä, moni jättää hakematta, etenkin jos perheen turvaverkkoa ei ole. Lainapelko on suurin pienituloisista taustoista tulevilla, ja lainaa välttävät paikkaavat toimeentuloaan töillä. Kaikki eivät myöskään saa opintolainaa pankista.
• Töitä ei välttämättä ole, eikä jokaisella ei ole mahdollista paikata työllä. Korkeakouluopiskelijoista 24 % prosentilla on mielenterveyshaasteita, 22 prosenttia on perheellisiä ja 33 prosenttia osaopiskelukykyisiä, jolloin laina voi olla ainoa vaihtoehto.

Ehdotus: Opintorahan ja asumislisän rajaus

Korkeakouluopiskelijan rahamuotoinen tuki rajattaisiin esimerkiksi 35 kuukauteen, minkä jälkeen tuki olisi pelkkää lainaa.

• Jo valmiiksi niukat tukikuukaudet vähenisivät rajusti. Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneet käyttivät vuonna 2023 mediaanina 46 tukikuukautta, joka on kahdeksan vähemmän kuin 2013. Jo nyt tuhansien opiskelijoiden tuki loppuu vuosittain kesken tutkinnon.
• Opintotukikuukausien rajaaminen todennäköisesti lisäisi työssäkäyntiä maisterivaiheessa ja viivästyttäisi valmistumista, kun lainaa vältetään työnteon avulla.
• Opiskelijat siirtyisivät muille tuille. Kustannuksia siirtyisi yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen, joten säästö jäisi ilmoitettua pienemmäksi.

Ehdotus: Opintorahan indeksijäädytys

Opintorahan indeksisidonnaisuus lakkautettaisiin. Kyse on ns. hiljaisesta leikkauksesta, joka syvenee joka vuosi ilman uusia päätöksiä.

• Opintorahan taso laahaa jo nyt kroonisesti perässä. Opintoraha on menettänyt kolmessa vuosikymmenessä noin 180 euroa ostovoimastaan, koska indeksikorotuksia on tehty vain kuutena vuonna. Sen ostovoima on nyt alimmillaan sitten vuoden 1992.
• Kannuste opiskella heikkenee. Kun tuen taso polkee paikallaan ja palkat nousevat, työ kilpailee yhä enemmän opintojen kanssa eikä opiskelu näyttäydy houkuttelevalta.

Ehdotus: Asumislisän kuntajaottelusta luopuminen

Asumislisän enimmäisasumismenot laskettaisiin kaikkialla alimman kuntaryhmän tasolle.

• Leikkaus tulee jo useiden leikkausten päälle. Ensin yleisen asumistuen tason leikkaukset heikensivät opiskelijan tuen tasoa 39-72 eurolla kuukaudessa. Siirto asumistuelta opintotuen asumislisälle heikensi opiskelijan asumisen tukea 60-100 euroa kuukaudessa. Kaiken lisäksi asumislisää ei ole sidottu indeksiin. 
• Asumisen tuen taso irtoaa todellisista vuokrista. VM toteaa myös itse, että kalliiden alueiden asumismenot ylittävät jo nykyiset enimmäismäärät.Samaan aikaan uusien opiskelija-asuntojen vuokrien arvioidaan nousevan noin 10–11 prosenttia. 
• Leikkaus osuisi kovimmin kasvukeskuksiin, joissa opiskelijat asuvat ja vuokrat ovat korkeammat. 

Ehdotus: Huoltajakorotuksen lakkauttaminen

Opintorahan huoltajakorotus lakkautettaisiin.

• Huoltajakorotusta sai vuonna 2025 noin 37 000 opiskelijaa ja leikkaus heikentäisi suoraan näiden perheiden toimeentuloa.
• Hallitus esittää huoltajakorotuksen lapsikohtaistamista, joka on myös uudistuksen ainoa merkittävä toimeentuloa parantava muutos. Toisin sanoen, juuri tehty muutos peruttaisiin.

Ehdotus: Ateriatuen lakkauttaminen

Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki lakkautettaisiin.

• Leikkaus osuu aktiivisiin opiskelijoihin. Tuki kohdistuu suoraan niihin, jotka käyvät kampuksella opiskelemassa.
• Oppiminen ja hyvinvointi kärsivät. Kun lounas jää väliin, jaksaminen ja keskittyminen heikkenevät. Ravitseva ateria ja yhteinen lounashetki ovat myös keskeinen osa korkeakouluyhteisöä.

Ehdotus: Opintolainahyvityksen lakkauttaminen tai leikkaaminen

Hyvitys lakkautettaisiin tai sen enimmäismäärä laskettaisiin 4 000 euroon.

• Opiskelijoiden velkataakka kasvaa entisestään. Hyvitys alentaa valmistuneiden lainasummia keskimäärin noin 20 prosentilla. Sen poistaminen samalla kun lainan osuutta kasvatetaan iskisi kahdesti samaan kohtaan.
• Valmistumisen kannustin heikkenee. Hyvityksen käyttöönoton jälkeen määräajassa valmistuneiden osuus nousi 47,8 prosentista 55 prosenttiin. Yliopistoissa nousu on yli 12 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan hidastuminen pienentäisi säästöjä noin 30 miljoonaa euroa.

Ehdotus: Vuositulorajojen jäädytys

Opiskelijan omien vuositulojen rajojen indeksikorotuksista luovuttaisiin.

• Tulorajat kiristyvät reaalisesti. Palkkojen noustessa yhä useampi joutuisi takaisinperintään tai rajoittamaan työntekoaan. Ennen vuosien 2022–2023 korotuksia opiskelijoiden tulot kasautuivat tulorajojen alle.

Ehdotus: Nuorten toimeentulotuen perusosan leikkaus

Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen perusosa puolittuisi ja 25–29-vuotiaiden laskisi neljänneksellä.

• Turvaverkko pettäisi molemmista päistä. Opintotuen ulkopuolelle jäävien opiskelijoiden viimesijainen turva heikkenisi, vaikka opintotukileikkaukset ohjasivat yhä useamman juuri sen varaan.
• Työpaikkoja ei synny. VM:n arvio työllisyysvaikutuksista on 0–3 000 työllistä, eli vaikutus voi jäädä nollaan.
• Nuoret olisivat eriarvoisessa asemassa muihin väestöryhmiin verrattuna.

Säästöt ovat osin näennäisiä

VM myöntää itse, että osa toimista hidastaisi valmistumista, kasvattaisi valtion takausmenoja ja lisäisi muiden tukien käyttöä toimeentulotuen käyttöä. Säästöluvut ovat bruttolukuja: takausmenojen osuus opintolainakannasta on jo noussut 0,6 prosentista 1,8 prosenttiin, ja noin puolet uusista takausvastuuvelallisista on toimeentulotuen asiakkaita. Opintorahan leikkaukset veisivät verotuloja noin kymmenyksen säästöstä, ja opintolainahyvityksen lakkauttaminen noin 30 miljoonaa euroa valmistumisen hidastumisen kautta. Hakeutumisen vähenemisen arviointi on myös heikon puoleista.

Velkaantumisen pitkän aikavälin vaikutuksia ei ole arvioitu. Suuret velat todennäköisesti lykkäävät perheen perustamista ja asunnon hankintaa, ja ne heikentävät nuorten uskoa tulevaisuuteen. Tämä ei ole Suomen näkökulmasta kestävä tie.

Emme voi vaatia nopeampaa valmistumista ja samalla viedä opiskelijoilta mahdollisuutta keskittyä opintoihin. Opintotuen leikkaukset ovat ristiriidassa tavoitteen kanssa nostaa nuorten korkeakoulutettujen osuus 60 prosenttiin. Opintotuen tehtävä on turvata toimeentulo silloin, kun opiskelu on ihmisen päätyö, ja varmistaa, että jokainen voi kouluttautua taustastaan riippumatta. Tällaiset ehdotukset romuttavat opiskelijoiden uskon tulevaisuuteen.