Mitä tarkoittaa hukattu mahdollisuus olla maailman huipputasoa?
Vielä 2000-luvun alussa Suomi paistatteli pienestä koostaan huolimatta koulutustuloksia mittaavien Pisa-tutkimusten kansainvälisessä kärjessä. Kun koulutukseen ei kuitenkaan sen jälkeen aidosti panostettu, olemme tasaiseen tahtiin vajonneet mittauksissa alaspäin. Nyt monet meistä mallia ottaneet maat ovat nousseet entisen koulutuksen kärkimaan edelle.
Pisa-tutkimustulosten alho havahduttaa siihen, kuinka tärkeää on edistää myös pitkällä aikavälillä yhteiskuntamme menestystä mahdollistavia tekijöitä. Tänään, maailman mielenterveyspäivänä 10.10., huomiomme kiinnittyy mielen hyvinvointiin sekä jaksamiseen.
Mielenterveysongelmien kustannukset (noin 11 miljardia vuosittain) ovat olleet tiedossa jo vuosia. Tämä luku on vuodelta 2018 ja sen jälkeen on tapahtunut paljon. Sota Euroopassa, taloustilanteen muutokset ja opiskelijoiden tapauksessa erityisesti koronapandemia ovat lisänneet entisestään haasteita. Voikin heittää vain arvauksia, miltä tämä summa näyttäisi vuonna 2023. Ei taida riittää.
Opiskelijoiden mielenterveyden palveluista vastaavan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hoidon tarpeen arviot ovat yli 3,5-kertaistuneet vuoden 2019 jälkeen. Rahoitus ei kuitenkaan ole noussut erityisesti, vaikka kysyntä palveluille on merkittävästi odotettua suurempaa. Nuorten mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä taas on lähes tuplaantunut 2000-luvun aikana. Tähän meillä ei ole varaa hyvinvointivaltiona ja suurten ikäluokkien vanhetessa.
Ei pidä kuitenkaan vaipua synkkyyteen! Meillä on mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa, mutta se ei tapahdu voivottelemalla ja lupailemalla. Pitää tarttua toimeen, sillä meillä on kaikki edellytykset olla mielenterveyden mallimaa.
Hyvinvointialueiden aloittaessaan toimintansa ja etsiessään rooliaan yhteiskunnassamme meillä on oiva tilaisuus kehittää koko Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmää aikamme mielenterveyden edelläkävijäksi.
Opiskelijoiden mielenterveyden palveluista vastaava YTHS on hyvä esimerkki terveydenhuollon pioneerista, sillä YTHS on ollut aikaansa edellä juurikin esimerkiksi ehkäisevän mielenterveystyön parissa. Ennaltaehkäisy on kriittisen tärkeässä roolissa mielenterveyden edistämisessä. YTHS on kehittänyt esimerkiksi hoitopolkujaan ja digipalvelujaan, jotta yhä useampi saisi hoitoa. Osaamista ja tietoa siis löytyy, nyt tarvitaan vain rohkeutta investoida.
Hallituksen tavoitteena on toteuttaa lasten ja nuorten terapiatakuu ja maksuton psykoterapeuttikoulutus. Lisäksi matalan kynnyksen palveluiden turvaaminen on avainasemassa, mihin hallitus on onneksi panostamassa. Pelkät laastarit nykytilanteeseen eivät kuitenkaan riitä. Tarvitsemme panostuksia toimeentuloon, sillä heikko toimeentulo on tutkitusti kytköksissä mielenterveyden oireiluun. Terveydenhuollon rahoituksen tulee olla kunnossa, sillä ennaltaehkäisylle tai toiminnan kehittämiselle ei usein ole tilaa, jos kaikki resurssit menevät hoitotakuuseen yltämiseen ja jonojen purkuun.
Mielenterveyden kärkimaana meillä olisi mahdollisuus toimia 2000-luvun alun koulutuksen mallimaan tavoin esimerkkinä muulle maailmalle. Meillä olisi tällöin kokoamme suurempi rooli mielenterveyshaasteiden yhteiskunnallisten ratkaisujen tarjoana. Tällä kertaa emme kuitenkaan antaisi kärkimaan loiston himmetä, vaan jatkaisimme mielenterveyden haasteisiin liittyviin kehityshankkeisiin panostamista.
Voisimme olla mielenterveystyön uranuurtaja, jos tekisimme nyt rohkeita investointeja ennaltaehkäisevän hoidon laadun ja palveluiden saatavuuden kehittämiseksi. Tämä olisi koko Suomen etu ja hyvinvointivaltion mahdollistaja.