Eilen opetusministeri Li Andersson esitti, että opintolainalle tulisi asettaa korkokatto ja sen valmistelu voitaisiin aloittaa jo ennen eduskuntavaaleja. Kiitos opetusministerille opiskelijoiden huolen ja ehdotuksen kuulemisesta. SYL esitti opintolainan korkokaton tai vastaavan korkosuojan asettamista viime syksynä.
Toivomme ja luotamme siihen, että ehdotuksen on huomattu myös opintotuesta vastaavan tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen puolella Opetus- ja kulttuuriministeriötä.
Opintolainan korkotasoa kohtaan osoitettu kiinnostus ja huoli ovat voimistuneet sitä mukaan kun EKP on nostanut ohjauskorkojaan menneen vuoden aikana. Vuosi sitten opintolainojen korot olivat lähellä nollaa, mutta nyt niitä tarkastetaan jo noin 4 prosentin tasolle.
Korkojen nousu on ollut nopeaa. Se on saanut monen opiskelijan pohtimaan, kannattaako toimeentuloaan turvata opintolainalla samalla tavalla kuin aikaisemmin. Opintolaina saattaa nykykoroilla jauhaa tuhansia euroja enemmän korkokuluja opintojen aikana, eikä opiskelijalla ole ennen valmistumistaan mahdollisuutta välttää korkoriskiä. Opiskelijalle summa on suuri. Moni voi sen vuoksi tehdä päätöksen jättää opintoja vähemmälle ja turvautua muihin tulonlähteisiin kuten työntekoon.
Jos opintolainaa ei enää koeta turvalliseksi ja kohtuullisen matalariskiseksi keinoksi turvata opintojen aikaista toimeentuloa, joidenkin opiskelijoiden mahdollisuus edetä opinnoissaan vaikeutuu väistämättä. Yhteiskunnalla on intressi mahdollistaa opiskelua ja valmistumista, jotta työelämään siirtyminen voisi olla ripeämpää ja koulutusaste nousta. Huolen opintolainan turvallisuudesta pitää siis ottaa ratkaistavaksi yhteiskunnan tasolla.
Opiskelevan sukupolven kannalta opintolainan korot liittyvät laajempaan opiskelijoiden velkaantumiskehitykseen. Opintolainakanta on jo nyt kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja kasvu on edelleen nopeaa. Nouseva korkotaso voimistaa tilannetta entisestään, sillä korot pääomitetaan osaksi lainoja opintoaikana. Keskimääräiset lainamäärät yliopisto-opiskelijoilla ovat nousseet jo yli 15 000 euron tason ja kasvu jatkuu vakaasti kohti 20 000 euroa.
Opintolainan korkokatto tai vastaava korkosuojaus on välttämätön parannus nykyiseen opintotukijärjestelmään, jotta sen toimivuus ja turvallisuus voidaan taata. Toivottavasti se etenee nyt ripeästi kohti valmistelua ja tulevaa päätöksentekoa.
Muitakin toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan. Paras tapa ehkäistä opiskelijoiden velkaantumista ja siitä seuraavia kasvavia korkoriskejä olisi vähentää tarvetta turvautua opintolainaan alkujaankaan. Siihen paras ja selkein keino olisi kroonisen matalaan ja riittämättömään opintorahaan 100 euron tasokorotus.
