Pitkään ja hartaasti suunnitellut SYL:n satavuotisjuhlallisuudet on vihdoin polkaistu käyntiin!
Sadan vuoden historian aikana Suomen suurimmaksi mafiaksikin luonnehdittu liitto on ehtinyt ajaa todella monenlaisia asioita, ja sen toiminta on kasvanut vuosien varrella. Vaikka organisaatio on pysynyt samana, se on toteuttanut eri aikoina erilaisia tavoitteita, toiveita ja aatteita. Se on heijastellut kunkin vuosikymmenen tunnelmaa ja muuttanut suuntaansa, kun opiskelijoiden ajatukset ovat uudistuneet. Suomalaisuusaatteesta on kasvettu kansallismielisyyden, puolueettomuusajattelun, puoluepolitisoitumisen, riippumattomuuteen paluun ja solidaarisuusajattelun kautta arvoliberalismiin.
Liiton historian rikkautta ja monivaiheisuutta juhlistetaan uuden historiateoksen julkaisulla. Laaja teos SYL:stä ja suomalaisesta opiskelijaliikkeestä asettuu neljän aiemman historiateoksen jatkumoon, ja käy yli 400 sivullaan läpi opiskelijoiden elämää ja liiton toimintaa koko sadan vuoden ajalta. Antti Parpolan ja Laura Puron kirjoittama teos valottaa erityisesti SYL:n ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Opiskelijat ovat toden totta muokanneet yhteiskuntaa, mutta myös yhteiskunta opiskelijoita. Kirjoittajat ovat tehneet lukuisia pitkiä alumnihaastatteluita, joten teoksessa puhuvat ne, jotka ovat omalla aktiivisuudellaan tehneet SYL:n. Teoksen julkistustilaisuudessa 4.3. kuullaan paneelikeskustelu SYL:n kansainvälisestä toiminnasta. SYL on historiansa aikana ollut poikkeuksellisen globaali toimija, ja kansainvälisissä verkostoissa on sattunut ja tapahtunut.
Alumnit pääsevät ääneen myös keväällä valmistuvassa dokumenttielokuvassa, joka antaa tilaa tarinoille. Ja tarinoitahan riittää. Liiton toimijat ovat historian aikana olleet monessa mukana, ja päässeet samoihin pöytiin valtiojohdon kanssa. Yle näyttää dokumentin syksyllä koko kansalle, palvellen juhlavuoden tavoitetta tuoda laajan yleisön tietoisuuteen opiskelijaliikkeen rooli yhteiskunnan rakentajana. Näytökset pyritään tuomaan yliopistokaupunkeihin, sillä SYL:n historia ei rajaudu Helsinkiin, vaan se on tapahtunut kaikissa kaupungeissa, joissa opiskelijat ovat vaikuttaneet.
Siinä missä erilaiset sukupolvikokemukset yhdistävät tiettyjen vuosikymmenien opiskelijoita, kokemus opiskelijuudesta nivoo yhteen koko SYL:n historian. Muistot opiskelijuudesta ja opiskeluajasta yhdistävät kautta historian yliopistossa opiskelleet, nekin, joiden elämään opiskelijapolitiikka ei kuulunut. Opiskeluaika on jokaiselle omanlainen kokemus. Toisille se on elämän parasta, toisille vaikeinta aikaa. Opiskelijuus voi tarkoittaa juhlahumua, itsenäistymistä, ystäväpiirin uudistumista tai poliittisen kipinän syttymistä. Kaikille se kuitenkin tarkoittaa henkistä kasvua ja uuden oppimista. Opiskeluaika on välitila, jossa mennään kohti jotain uutta, ja jossa monet ovet ovat auki.
Osana satavuotisjuhlaa SYL kerää sähköisellä lomakkeella ja sosiaalisessa mediassa opiskelumuistoja. Opiskelijuuden historia koostuu lukemattomista tarinoista ja kokemuksista. Käy kertomassa omasi, ja pohdi samalla, mitä opiskelijuus juuri sinulle merkitsee? Miten opiskeluaika on vaikuttanut elämäsi suuntaan, ja mitä olisit ilman opiskelijuutta?
Minun rakkaimmat opiskelumuistoni sijoittuvat Turkuun, Ylioppilastalo A:n kellaritasoon, mielenkiintoisten ihmisten, keskeneräisinä ilmoille heitettyjen ajatusten ja täysien viinilasien maailmaan. Parhaita muistoja ovat synnyttäneet opiskelijaliike, yhteisöllisyys ja myöhään yöhön jatkuneet keskustelut.
Tule juhlimaan kanssamme opiskelijoita ja opiskelijuutta sekä tietenkin satavuotiasta ylioppilaskuntien liittoa!
Camilla Saarinen
Hallituksen jäsen
