Orpon hallituskausi on kääntymässä loppusuoralle. Nyt on aika tehdä tilinpäätös: mitä hallituksen ”vahva ja välittävä Suomi” jättää jälkeensä?

Valtiontalous on vaikeuksissa, ja toivottu kasvu on antanut odottaa. Yksi ratkaisu tähän on ilmeinen: tarvitsemme enemmän osaamista, koulutusta ja korkeakoulutettuja. Siksi opiskelijat ovat kriittinen osa Suomen tulevaisuutta. Hallitus visioi vahvasta ja välittävästä Suomesta, joka panostaa osaamiseen ja koulutukseen. Opiskelijoiden näkökulmasta hallituksen kaudesta on kuitenkin muodostumassa toisenlainen tarina.

Opiskelijat siirrettiin yleiseltä asumistuelta opintotuen asumislisälle, opintotuen indeksikorotukset on jäädytetty ja opintolainan määrää on kasvatettu. Myös yleisen asumistuen leikkaukset ovat heikentäneet opiskelijoiden ja heidän perheidensä toimeentuloa. Kustannusneutraali opintotuen kokonaisuudistuskin on jäämässä flopiksi, joka ei ole kokonaisuudistusta nähnytkään.

”Tämä on irvokasta tilanteessa, jossa opiskelijoilta odotetaan nopeampaa valmistumista ja parempaa työllistymistä. Ensin heikennetään opiskelijan taloudellisia edellytyksiä ja samaan aikaan vaaditaan tehokkaampaa opiskelua. Opiskelijan ei pitäisi joutua valitsemaan toimeentulon ja täysipainoisen opiskelun välillä”, SYLin hallituksen jäsen Laura Heino sanoo.

Lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä uudistus, mutta sen ikäraja jättää noin kolme neljästä opiskelijasta palvelun ulkopuolelle. Mielenterveyden ongelmat eivät lopu siihen päivään, kun opiskelija täyttää 23 vuotta.

Hallitus tavoittelee koulutustason nostoa. On vaikea puhua koulutukseen panostamisesta, jos samalla koulutuksen perusedellytyksistä leikataan. Korkeakoulujen uusia aloituspaikkoja lisättiin kertaluonteisella 100 miljoonan euron panostuksella ja T&K-rahoituspanosta suunnataan suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen. Nämä ovat oikeansuuntaisia päätöksiä. Kuitenkin samalla korkeakoulujen perusrahoituksesta leikataan 82,7 miljoonaa euroa vuonna 2026. Tutkimusrahoituksen 30 miljoonan euron lisäyksestä huolimatta kokonaisvaikutus korkeakoulujen rahoitukseen jää yli 50 miljoonaa euroa miinuksen puolelle.

Koulutukseen panostaminen ei ole panostamista, jos hallituksen toinen käsi lisää aloituspaikkoja ja toinen leikkaa opetuksen perusedellytyksiä. Lisäksi hallitus on ottamassa askeleita kohti maksullista koulutusta edistämällä avoimena korkeakouluopetuksena annettavia tutkintoja.

Kansainvälisten opiskelijoiden asema on heikentynyt merkittävästi tällä hallituskaudella. Suomi tarvitsee lisää osaajia, mutta samaan aikaan kansainvälisten opiskelijoiden hakemusmaksuja on korotettu, lukukausimaksuja kasvatettu ja toimeentulovaatimuksia kiristetty. On vaikea väittää rakentavansa maailman kärkimaata tutkimuksessa, kehityksessä ja innovaatioissa, jos samalla tekee osaajien tulosta ja Suomeen jäämisestä entistä vaikeampaa.

Hallituksen kaudesta löytyy myös hyviä päätöksiä, joita ei pidä vähätellä. Tilinpäätöstä tarkastellessa ratkaisee kuitenkin kokonaisuus. Opiskelun mahdollisuuksia on heikennetty ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Lopputulos on reilusti pakkasen puolella ja usein myös ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa.

”Rakentaako hallitus edellytyksiä kestävälle kasvulle vai osuuko leikkuri juuri sinne, missä investoinneilla on suurin merkitys. Ilman opiskelijoita ja korkeakoulutusta emme ratkaise työttömyyttä, heikkoa kasvua tai julkisen talouden kriisiä. Tämäkö on se perintö joka meille halutaan jättää?” hallituksen puheenjohtaja Petra Pulli summaa.

Orpon hallitus voi vielä viimeisessä budjettiriihessään osoittaa olevansa tulevaisuuden puolella. Opintotuen kokonaisuudistuksessa asumislisä on sidottava indeksiin ja opiskelijoiden toimeentulo on turvattava pitkäjänteisesti. Opiskelijan pitää voida keskittyä opintoihinsa ilman kohtuutonta velkataakkaa tai jatkuvaa huolta siitä, riittävätkö rahat vuokraan.

Jos hallitus todella haluaa jättää jälkeensä vahvan ja välittävän Suomen, nyt on aika tehdä se näkyväksi.

Lisätietoja:

Petra Pulli
Hallituksen puheenjohtaja
044 906 5004
petra.pulli@syl.fi